Kesän ekat jätskit

Bongasin bussissa julkkiksen, jäin typeränä tuijottamaan, onpa tutun näköinen. Vasta jälkeenpäin valkeni, kuka todellisuudessa oli kyseessä. Millaista olisikaan olla julkisuudesta tuttu, kaikille 'hämärästi tuttu, ehkä tunnen hänet' ja kaikki tuijottaa sua. *noloa*

Ilta vierähti sitten hiuksia värjäillessä, Helsinki väriä tuli Kitkatin hiuksiin. Söpöt tuli. Viikonloppuna taas nähdään, JUHLAT!

Opiskelut etenee, tai sitten ei.

Ps. Eka jätski oli salmiakkia! Ihan mustaa.

Miks juuri tänään on kiire?

Vuorotyöläisen ihanaa arkea.

Kello on 6.56, olen nukkunut ehkä viisi tuntia. Ja bussi lähtee ihan just. Onko pakko jos ei tahdo? Miksen mä sais valita vuoroni ihan itse?

Mets ton doigt dans mon cul

Fumar pode provocar morte lenta e dolorosa

Fumar mata

Ilari Johanssonkin sen tietää, eroottisilla kielillä hurmataan naiset, vaikka viesti olisi mikä.

Ihastuin Placebon biisiin Mets ton doigt dans mon cul, ihanaa ranskankielistä laulua, kuulostaa suurelta rakkauden tunnustukselta. Mikä sen parempaa kuin kuunnella rakkauden kieltä. Kiero huumorintaju riemastui, kun sain nimen käännettyä. Vapaa suomennos: Laita sormesi minun P****reikääni. Mahtavaa sarkasmia, lauletaan sulosointuja, ja viesti on ihan oikeasti perseestä!
***

Minulla on suuri tavoite saada opinnot päätökseen, tsempatkaa mua!

Ps. Sulosoinnut espanjaksi ovat suoraan tupakka-askin kyljestä.

Naiseudesta

Elämän suuria kysymyksiä:

Miksi on huvittavaa, että nainen ei osaa vaihtaa autonrenkaita?

Miksi on päiviä, jolloin mikään ei ole hyvin? Hiukset sojottaa, vaatteet on huonosti ja sukkahousuissa silmänpakoja?

Miksi kahvi kylmenee niin nopeasti?

Miksi joskus tuntuu, ettei päässä oikein mikään kulje?

Miksi napa haisee?

Miksi kaappi on täynnä vaatteita, mutta et silti löydä mitään?

Miksi huulirasvat aina katoaa?

Miksi miehillä on oikeus naureskella naisille ja ihailla heitä, mutta miestä avoimesti ihailevat naiset on jotenkin vaan naurettavia?

Miksi halusin koko päivän kotiin, mutta lähtiessä harmittaa jättää hirveesti töitä muille?

Über-vitutus

Tänään iski oikea rehellinen vitutus. En tiedä oliko syynä:

• Matkakortti aamulla väärän takin taskussa, tuloksena kotiin juoksua ja bussiin juoksua
• Töissä tuli lunta tupaan, kuinka voikaan sattua päivään niin monta väärinkäsitystä, virhettä ja väärää lupausta? Asiakaspalvelussa on niin ihanaa.
• Opinnot ei kiinnosta. Ne ei innosta. Teen silti, vaikka tiedän, että siitä tulee erittäin huono.
• Ja töitä riittää, mitä kummallisimpiin aikoihin.
• Ja mulla on bad-hair-day.
  

No juu. On sitä pahempiakin päiviä nähty, mutta silloin masentaa. Tänään olen vain energisen pahalla päällä.

Puoli vuotta

Puoli vuotta. Ja vieläkin hämmästelin, kuinka minulle pääsi käymään näin, että minusta tulikin onnellinen?

And they want to bring out
The someone you want to know
Beneath the snow

Enable to bring out the something
You want to know
Beneath the snow

In winter you're an affliction
That repeatedly defeated me

I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no
Escape from my snow brigade

Bring out the someone
You need to see
For jealousy
We all know
One day you'll be behind
Your everything
And feel the spring come

I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no
Escape from my snow brigade

My arms retreat
I wish they were there
To hold you

I'll find you somewhere
Show you how much I care
Know that there is no
Escape from my snow brigade

Mew - Snow Brigade

Polttaa, polttaa

Tämä oli näköjään vasta alkusoittoa. Saikkua on vietetty leppoisasti katselleen NBC:n pokeriohjelmaa Poker After Dark jota on tällä viikolla tähdittänyt pokerimaailman kuumin nimi (kuumin, sanan kaikissa merkityksissä) Patrik Antonius. Nyt pitää vain varoa, etten jää koukkuun ja kuluta kaikkea aikaani pelaamassa, tai katsomassa kun toiset pelaa.
**

Elämän suuria kysymyksiä:

Miksi kenkäkaupassa on ale silloin, kun
a) olen töissä
b) olen sairas?

Miksi hiusmalleja haetaan vain ihan outoihin aikoihin päivästä?

Jatkoa seuraa

Hämmentävä sairaus, se ei pahene, mutta ei se kyllä poiskaan mene. Eli saikulla edelleen. Argh.

Lostia on katsottu jo monen monta jaksoa, Hitler-leffan ykkösosa katsottiin eilen. Mitä saikulla tehdään?

Tunnollinen ahkera minäni ei osaa oikein relata saikullakaan, miksi en voisi jo parantua, että voisin tehdä jotain järkevää. Pakko tehdä jotain! Ehkä keksin tälle blogille uuden leiskan. Siinäpä mulle proggis. Pitää ensin vain opetella se HTML-koodi.

Sa-sa-saikkua

Pientä kuumetta, heikotusta - kolmen päivän saikku. Terveydenhoitaja kysyi kyllitätimäisellä äänellä 'mikä sinulla on?'. Kuin suoraan Karhunpoika sairastaa laulusta. Tekemistä kuitenkin riittää, maailman turhimmat testit:

http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=1882

http://www.addictinggames.com/theidiottest.html

http://www.jigzone.com/

Täydellinen kauppa

Täydellinen sisustuskauppa löydetty:

Kellopeli, Simonkadun ja Annankadun kulmassa. Niin ihana!

El Mudo - Chacaron

Onko hän kännissä, oonko mä kännissä vai ootko sä kännissä..?
Ehkä me kaikki ollaan?

Kuunnellen pop-pop-pop-pop-musiikkia..

Kilteistä tytöistä kasvoi vahvoja oman tien kulkijoita. Me olimme tunnollisia, kilttejä, ajoissa kotona, emmekä nähneet tunkkaisissa baareissa mitään viehättävää. Elimme tervettä elämää ja teimme niitä vanhempien toiveratkaisuja.

Mitä meistä kasvoi? Hullunrohkeita matkailijoita, spontaaneja, joutilaita työnarkomaaneja, ikuisia lapsia. Ikuinen opiskelija, työuupunut, luottovelkainen, uskovainen, ateisti, agnostikko, muslimi, moralisti, vapaamielinen.

Tänään olen tajunnut, kuinka se tulevaisuus olikin kaikkea muuta kuin mitä odotettiin. Tulevaisuus olikin vain elämää.

***

Peilaan näissä ajatuksissani keskustelunpätkiä viime ajoilta, yritän jäsentää mielessäni hämmennystä muutoksesta. Kun pitkästä aikaa puhuu muuttuneen ystävän kanssa, kaikki on samoin, mutta kaikki on muuttunut. Ja juuri siihen suuntaan, jota ei olisi osannut ikinä aavistaa.
***

Sen tytön huulet oli mustat, ja pojan silmät kiiluivat
he rakastuivat kun kitarat surisivat
heillä molemmilla oli univormu, heimovaatteet ja -kampaukset,
he ymmärsivät toisiaan ja tahtoivat yhdessä pelastaa maailman..

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta

se tyttö meni naimisiin sen pojan kanssa, naimisiin
he rakastivat ja kitarat helisivät
he eivät ole löytäneet sitä jotakin mitä ovat etsineet
mutt' ymmärtävät toisiaan ja tahtovat yhdessä jaksaa maailmaa...

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta, mutta totta,
niin totta, kuin Paskajärven kaunis Charlotta

heidän poikansa nimi on Johnny, ja pojankin silmät kiiluvat,
hän varttuu nyt kun kitarat surisevat
Johnnyllakin on univormu, heimovaatteet ja -kampaus
hän tapasi eilen Marian, he tahtovat yhdessä pelastaa maailman..

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta
Ismo Alanko, esittäjänä Neljä Baritonia 1997

Roarr!

Eilen kirjoittelin pitkästi, mutta eilinen ei toiminut. Tietokone kaatui kolme kertaa työpäivän aikana, hiirtä vaihtaessa löin pään pöytään kaksi kertaa, terveyskeskus kokemukset olivat (yllätys!) jälleen kerran kaoottisia. Onneksi tänään on uusi päivä, ja paljon parempi päivä.

Viikonloppuna ei sitten selvittykään katsomaan Iwo Jimaa, kaikkialle muualle kyllä ja moshattiin niin, että niskassa tuntuu vieläkin. Muse on vaan niin ROCK!

Viikonloppu!

Viikonlopun suunnitelma: Leffaan!


Edit 6.3, ja nyt näkyy kuvakin taas