maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Merci Monsieur!

Kampissa tuote-esittelijä huutaa perääni englanniksi. Kotimatkalla bussissa ranskalainen pariskunta tähyilee ulos; missä mennään? Yllättäen ei-suomalaista alkuperää oleva kuski huutaa täydellisellä ranskalla; Onko teillä ongelmia? Avez-vous un problème ? tai jotain. Ei ongelmaa, kiitos. Merci monsieur. Koko bussi hymyilee tilanteelle, kaikki todennäköisesti yllättyivät. Suomi on kansainvälinen. Mahtavaa.

Työviikko alkoi kivasti pomon kehuilla, ehkä mä en olekaan ihan luuseri.

TJ Borat 4

lauantaina, lokakuuta 28, 2006

JEE!

Vihdoin netti omassa kämpässä.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Perjantai, vihdoin.

Heti aamulla hajosi sateenvarjo. Tuuli niin h*vetisti ja kylmää vettä vismoi naamalle. Thank God, it's Friday. Päivä kuitenkin meni äly hyvällä fiiliksellä, mä alan oppiin uuden työni. Työkavereiden kanssa rupattelu on mukavaa, uudet tuttavuudet on kivoja. Unelmatyöstä ei vieläkään kuulu mitään, istun kuin tulisilla hiilillä.

Ihana mies vie mut syömään, ja illalla katson tyttöjen kanssa leffaa. Ihana perjantai. Huomenna puran taas tavaroita. Mä en muuta ehkä enää ikinä.

torstaina, lokakuuta 26, 2006

Pakkanen

Vuoden eka pakkasaamu. Apua. Talvi on sitten kaiketi täällä.

Maanantain alakulo on onneksi vaihtunut hyvään fiilikseen, toki edelleen mietin kurjia kohtaloita, mutta sitähän se elämä on. Tyyntä myrskyn edellä jne.

Työhaastattelureissu oli mielenkiintoinen. Sisäinen karttani petti mut, ja neljä minuuttia ennen haastattelua vielä soittelin ohjeita missä mä olen? Löysin perille, ja vitsailin haastattelijoiden kanssa. Aika näyttää oliko se hyvä vai huono asia.

Voisitko olla teeskentelemättä orgasmeja työaikana? Ally McBeal ja kahvi. Paras jakso ikinä. Ally Rocks.

maanantaina, lokakuuta 23, 2006

Piha ilman sadettajaa

Oma elämäni on ollut yhtä kaaosta viime aikoina. Nyt alkaa vihdoin selkiytymään, eihän tämä vieläkään aivan kuosissa ole, mutta tiedänpä ainakin mihin olen menossa.

Viikonloppu toi mukanaan surullisia uutisia lähipiiristä. Kuinka voisin auttaa, kun en voi tehdä mitään? Kun omiin lähimpiin sattuu, haluaisi tehdä jotain, mutta kuin ei voi. Avuttomuus on kamalaa. Ei auta kuin uskoa huomiseen, ja olla tukena.


All I need is a little time,
To get behind this sun and cast my weight,
All I need is a peace of this mind,
Then I can celebrate.

All in all there's something to give,
All in all there's something to do,
All in all there's something to live,
With you ...

All I need is a little sign,
To get behind this sun and cast this weight of mine,
All I need is the place to find,
And there I'll celebrate.

All in all there's something to give,
All in all there's something to do,
All in all there's something to live,
With you ...


Lyrics:
Air
Moon Safari (1998)
All I Need

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan

Borat leffa Suomessa 3.11.

Very Nice.

perjantaina, lokakuuta 20, 2006

Eka viikko.

Muutto onnellisesti takana. Tai sitten ei. Astiat ja vaatteet on purettu, osa tavaroista edelleen autossa, ja osa tulee vasta sunnuntaina. Mä en todellakaan muuta ihan heti. En varmasti.

Uusi työpaikka on haaste. Samaan aikaan sairaan mielenkiintoista, ja silti jo nyt tiedän, että sinne minä en jää. Mutta nyt on hyvä.

Viikonlopuksi on ohjelmaa vaikka kuinka, jos vaikka aloittaisi tavaroiden järjestelyllä. Huh. Kyllä kai tämä tästä.

lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Huomioita elävästä elämästä

Perjantaina 13.10.2006

Meidän naapurissa on jouluvalot. JOULUvalot. J-O-U-L-U-V-A-L-O-T! Ja himmeli ikkunassa. On mahdollista, että himmeli on olevinaan tällainen yleiskoriste, mutta himmeli on himmeli. Ja himmeli on yhtä kuin joulu. Ja nyt ei ole joulu. Nyt on SYKSY.

Pikkukaupungin liikenteessä on vaaransa. Kun yhtäkkiä onkin paljon autoja liikenteessä, kukaan ei enää tiedä kuinka ajetaan. Mistä lähtien kerrostalon pihatielle pysäytetään käynnissä oleva auto? Okei, naapurin tätiä pitää auttaa. Mutta silti. Myönnän, olen agressiivinen. Mutta mä en vaan jaksa pelleilyä liikenteessä, siihen on syitä, että ne liikennesäännöt on keksitty.

Laajakaistojen maailma on ihan pimeä pienille blondin aivoille. Kun yhtäkkiä pitää vertailla laajakaistoja ja sähkösopimuksia, vastata puhelimessa kysymykseen: > Kuinka suuri osa asuinpinta-alasta on lattialämmitetty? Onko teillä keskuslämmitys? -ÖÖÖ. > Ai, teillä on kaukolämpö, no sehän ei sit vaikuta sähkönkulutukseen ollenkaan. Mistä mä voin tietää?

Sunnuntaina pakkaan kamani (tai ainakin sen välttämättömän osan siitä, tai no oikeesti tähtään siihen, että mukana on alusvaatteet, pankkikortti ja tyyny.) ja suuntaan etelään. Lisää päivitystä tulossa jos joskus saan sen laajakaistan toimimaan. Jotain jo kai tilasinkin. Ehkä.

torstaina, lokakuuta 12, 2006

Ikuisuusprojekti

Nyt käyn sitten läpi niitä kuuluisia ikuisuusprojektilaatikoita. Herää kysymys, miksi olen ostanut uuden nessupaketin joka flunssaan? Miksi en ole käyttänyt noita aiemmin ostettuja (luonnollisesti käyttämättömiä..)? Tulos on n. 250 paperiliinaa. Argh. Ja luonto ei anna periksi heittää niitä pois. Säästä luontoa, ja rahaa.

Muuttaminen sucks. Mutta se on kivaa.

keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006

Uuden elämän ensimmäinen päivä.

Eilinen oli uskomaton päivä. Vuokrasopimus, uusi työpaikka, piiitkän pitkä junamatka ja illan päälle nousi kuume. Nyt istun buranan voimalla koneella hoitamassa asioita, ja koitan saada elämää kuntoon. Irtisano internet-soppari, hoida osoitteenmuutos, muuta vakuutukset, hae kännykkä huollosta. Lepää ja tule terveeksi.

Kauneusleikkauksen jälkihoitoihin ovat lähettämässä minua pohjoisen pääkaupunkiin Ouluun. No, en ole ehkä lähdössä Ouluun lääkäriin. Se aika on nyt ohi. Pitänee etsiä uusi lääkäri, tai sitten vain hyväksyä tilanne.

Nyt pakkauspuuhiin. Mistä tätä kamaa riittää?

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

SEIS

Päässä jyskyttää, kurkussa miekkoja, yskittää, nenä tukossa ja silmä tulehtunut. Äärimmäisen hyvin menee siis. Hädin tuskin edellisestä flunssasta selvisin, kun taas jo olen vuoteen oma. Ihana mies onneksi pitää seuraa, estot todella katoaa kun niistetään vierekkäin.

Tiistaina treffaan kämppäihmisiä, ehkä silloin minulla on jo kämppä? Sen jälkeen matkaan yötä myöten takaisin pohjoiseen.Onko pakko jos ei tahdo?

Leffassa käytiin kurkkaamassa United 93. Hyvä leffa, meni syvälle sydämeen. En voinut olla ajattelematta, nää oli oikeita ihmisiä, joille tää oikeesti sattu. Senpä vuoksi vieressä istuneen miehen nauru pitkin elokuvaa sai minut hiiltymään.

Nyt silmät kiinni. Eikö tää tauti ikinä lopu?

keskiviikkona, lokakuuta 04, 2006

Mitä minulle kuuluu?

Viikonloppu on venähtänyt. Ihan vain vähän.

Asuntoja on tsekkailtu, ja yhden kanssa asiat on jo aika hyvällä mallilla. Uusi ongelma vain on, mistä rahat muuttoon ja takuuvuokriin, elämiseen, matkustamiseen? Tyhjän päälle tippuminen karaisee, mutta on tämä raskasta. Suunnitelma oli hyvä, mutta kun turvaverkkoa ei ollut, jää kyllä hieman turvattomaksi. Ei kellään ois lahjoittaa about 2000 euroa?

Elämän muuttumiseen ja uusiin kuvioihin sopeutuminen on hämmentänyt aika lailla, ja välillä on pää ihan sekaisin kaikesta muutoksesta ja uudesta kuviosta. Onneksi spurgujen sekoilut ja BB-Mikaan törmääminen pitää mielen virkeänä. Mulla ei ole kuin rahat loppu.

Olen löytänyt kaiken lisäksi uuden rakkauden. Marabou Daim suklaa. Ihanaa.