Mitä tapahtuikaan vuonna 2006?

1. Mitä sellaista teit vuonna 2006 mitä et ole ajatellut tekevasi aiemmin? Hmm.. Aika monia asioita, mutta en olisi uskonut ajavani saksalaista Autobahnia 40 km/h, tai eksyväni etelä-saksalaiselle maaseudulle.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle? Niitä ei ollut.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi? Saara

4. Kuoliko kukaan läheisesi?Kyllä. Mummoni kuoli 14.3.2006.

5. Missä maissa kävit? Saksassa ja Sveitsissä (ylläri ;))

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2007, jota puuttui vuodesta 2006? Tasaisempaa elämää.

7. Mitkä vuoden 2005 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi? 14.3. Mummoni kuoli. 31.5. Leikkaus. 16.9. Tapasin Hänet. 16.10 Muutto Helsinkiin.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna? Helsinkiin muutto. Irtiotto, tein vihdoin jotain, mitä halusin ja pelkäsin eniten.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi? Ehkä alavireisyys ja ystävien laiminlyönti.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista? Kuumeilu ja leukaongelmat.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?Hmm. Ihanat tavarat.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä? Pienet lapset ja koirat joihin törmäsin vuoden varrella.

13. Kenen käytös masensi? Suku on pahin.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? Peruselämään ja sairastamiseen.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi? Matkasta. Rakkaudesta. Uusista kuvioista.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2006? Saksalaiset juomalaulut (Er lebt noch, Viva Colonia ym.) sekä Mew:n biisit.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) onnellisempi vai surullisempi? Kaikesta huolimatta onnellisempi.

b) laihempi vai lihavampi? laihempi.

c) rikkaampi vai köyhempi? Köyhempi. Huomattavasti.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?> Ollut hyvien ystävien seurassa.Ollut parempi ystävä, sisko, tytär.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän? Ollut itsekäs ja pahantuulinen.

20. Kuinka vietit joulua? Perheen parissa.

22. Rakastuitko vuonna 2006? Kyllä.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua? No.. Sehän ihan riippuu määritelmästä..

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi? Sinkkuelämää.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan? En halua vihata ketään, mutta moni ihmissuhde on muuttanut rajusti muotoaan.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja? Luen tavattoman vähän.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi? Monta ihanaa: Brightboy, Mew, Muse.. Ja sveitsiläinen, mundart-musa.

28. Mitä halusit ja sait? Matkustaa, toteuttaa itseäni. Onnen.

29. Mitä halusit muttet saanut? varmempaa, tasaista elämää.

30. Mikä oli suosikkileffasi viime vuonna? Borat. Heh. No, katsoin tosi mota hyvää leffaa..

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit silloin? Täytin 22. Olin kotona vietettiin hengailupäivää-

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän? Lottovoitto.

33.Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2005? Ladylike, joka ei pelkää käyttää hupparia ja lippistä.

34. Mikä piti sinut järjissäsi? Rajatapaus olen kyllä.

35. Kenestä julkkiksesta haaveilit eniten? Jalkapallon mm-kisat tuli tiirattua tarkasti.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi? Sveitsiläisten päätös tiukentaa maahanmuuttolakejaan.

37. Ketä ikävöit? Ystäviä, Ihanaa miestä, muutamaa menetettyä ystävää..

38.Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen? Ihana mies.

39. Kerro arvokas elämän oppitunti jonka opit vuonna 2006. Ei mietitä sitä nyt, pidetään hauskaa.

Ei oo totta.

Junamatka pohojammaalta etelään meni suhteellisen kivuttomasti. Kuumeilu loppui, matkalukemisena oli Anna-Leena Härkösen Avoimien Ovien päivä, ja hups! olinkin perillä..

Kotona odotti yllätys. Ei riittänyt, että ex-kämppistä lähestyttiin useamman kymmenen euron pesutupamaksuilla entisestä kämpästä, minua odotti kolminumeroinen lasku. Hyvää uutta vuotta vain meillekin. Emme ihan usko noihin summiin, alkaa siis asioiden selvittely. Mistä revin rahat tähän elämiseen?

***

Tänään en kuitenkaan murehdi yhtään mitään, tänään on juhlat!!!!! Ilta alkaa kavereiden kesken iltaa istumalla, ja sitten jatketaan mihin jatketaan. JEE!

***

Mä inhoon ranskalaista näppistä.

Vihdoin :)

Uusi Blogger - jeejee!
***

Tänään matkaan taas Helsinkiin, parahiksi viettämään Ihanan Miehen synttäreitä. Toivottavasti tulee mukavat juhlat, vaikka minä olen (kuten asiaan tänä vuonna on kuulunut) taas kuumeessa. Ihan uskomatonta.

Joululoma alkaa olla jo lopuillaan, sukulaisia on nähty (ja osaan jo kovasti kyllästyttykin..) ja on ihana palata. Home, sweet Home.

Minä kerron nyt elämästä.

Apinan raivolla ratkoin logistisia ongelmia. Nyt näyttää jo paremmalta. JEEJEE!

Joulun tunnelmiin palatakseni..
Isovanhemmat ovat jo väsyneitä ja sairaita, ja heistä huolehtiminen on kuulunut tiukasti tähän jouluun. Se kuuluu asiaan, nyt on meidän vuoromme huolehtia. Kuitenkin väsymys alkaa jo näkyä omissa vanhemmissanikin. Siksi suututtaa niin kovasti katsoa, kuinka heidän veljensä ja sisarensa eivät välitä. Tai esittävät kyllä huolehtivaa, silittävät isän/äidin päätä, mutta mitään konkreettista ei saada aikaan. Ei edes niin paljon, että jouluaattona soitettaisiin, tai käytäisiin kylässä. Vaikka välimatkaa ei olisi kymmentä kilometriä enempää. Mikä saa ihmisen niin kylmäksi, että omilla vanhemmillakaan ei enää ole väliä? Omat vanhemmat kuitenkin ovat ne ihmiset, jotka ovat sinusta kantaneet huolta kun sinä olit pieni. Olen niin vihainen.

Samat ihmiset kyllä näyttävät myös meitä kohtaan välinpitämättömyytensä. Toiset kadehtii ja toiset katsoo alentuvasti. Ei löydy keskustelun aihetta, joka olisi kyllin kiinnostava.

Ihmiset, arvostakaa toisianne.

Positiivisia ongelmia.

Vaikka elämä on täynnä myös oikeita ongelmia, on pääni täynnä nyt positiivista ongelmaa. Mulla on niin paljon vaatteita ja tavaroita, että logistiikka on ongelmallista. Kuinka saan kaikki kamat Helsinkiin? Haluan kaikki, mutta en saa niitä. En vaikka määräisin Isän ja Ihanan miehen kantamaan. Hmph.

Haluaisin myös nähdä kavereita, mutta en taida ehtiä näkemään kaikkia.Hmph.

Mä olen koukussa.

Texas hold 'em (usein vain hold 'em) on tällä hetkellä selkeästi suosituin pokerin muoto. Päivittäin sadat tuhannet ihmiset pelaavat sitä lukuisissa internetkasinoissa.

Ihana mies on hehkuttanut Pokeria jo pitkään. World Poker Tour on ihan jännää katsottavaa, mutta en innostunut. Nyt veli sai lahjaksi Pokerisetin. Ja mä oon niin koukussa.
***

Muuten joulu on mennyt tavallaan hyvin perinteisesti, samaan aikaan ilmassa on jännitteitä, väsymystä ja kireyttä. Moni asia on toisin kuin ennen. Eikä lumi edes kirkasta joulun mieltä.

Kotona.

Pitkä ja hidas automatka takana.

Jouluruuhkilta vältyttiin, mutta hidasta matkanteko oli. Tuli todistettua kuinka tärkeitä pissapojat ovatkin loppujen lopuksi autolle. Tuulilasista on kiva nähdä läpi.

Viime päiviä on leimannut stressin laukeaminen ja ankara väsy. Alakuloinen mieli ja itkukohtaukset. Huh huh. Ehkä kaikki purkautuu, ja lepo on paikallaan. Isovanhempien tilanne näyttää jo vähän valoisammalta, mutta elämästähän ei tunnetusti koskaan tiedä.

Ehkä tästä silti tulee rauhallinen joulu?

Huh huh.

Kuten tämän syksyn trendi on ollut, mulla on taas lämpöä. En edes muista kuinka mones kerta tämä on sairaana tämän syksyn aikana. Hullua.

Was?

Usko elämään horjuu II

Mun Nokiakin päätti eilen (vaihteeksi) sekoilla ja jumittaa. Enpä taida enää uskoa kotimaiseen laatuun.

Mä olen ihan koukussa tuohon Last.fm- sivustoon. Tsekkailen kavereiden musiikkimakua, etsin uusia artisteja, ja ihmettelen omia tilastojani. Noinko paljon kuuntelen Mew:ä? Oho.

Huomenna pohojammaalle.

Mitä?

Usko elämään horjuu.


Mun Marimekon olkalaukku hajosi. Ei Marimekot hajoo. Nyyh.

Bloggerkin mainostaa olevansa uusi, mutta tää näyttää ihan samalta. Mä haluun rahat takaisin.

***

Viimeinen työvuoro on takana. Joululoma. Vihdoin saan olla rauhassa, mutta osaanko rentoutua? Kaikki asiat pyörii edelleen mielessä, ja huoli tulevasta ja läheisistä on edelleen suuri. Mutta kyllä kai tämä tästä.

Tämä vuosi

... ja vielä koittaa se kaunis päivä

kun tieltä murheet väistyvät
Et ole surullinen aina
vaikka nyt tuntuu siltä

Toivossa eletään. Pitkän pitkä keskustelu äidin kanssa toi murheet pintaan. Mulla on helvetin hullu suku. Ensireaktio. Mutta liian totta. Perheestäni on kaikki olleet sairaalassa/sairaalahoidossa viimeisen vuoden aikana. Vakavaa ja vähemmän vakavaa, mutta ei mitäänsanomattomia. Vuoden aikana on taas koettu hautajaiset, isoja riitoja suvussa, välirikkoja. Liian vähän uusia sovintoja.

Vielä koittaa uusi aika
Vielä sinut huomataan
Tulee päivä jolloin
joku muu kuin minä vierees istahtaa
Ennenkuin huomaatkaan

Toivoasi et saa menettää
Vaikka mitään muuta jäljelle ei jää
Sinulla on minut
Sillä jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

Ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Vai mitenköhän se meneekään. No joka tapauksessa vuoden aikana olen kokenut paljon myös mahtavia juttuja, ja olen pohjimmiltani hyvin onnellinen. Olen vihdoin kohdannut oman Ihanan mieheni.

Nämä ajat eivät ole meitä varten
mutta on pakko yrittää
Tämä on Jumalan hylkäämä paikka
Se tiedetään

Minä päätin yrittää, pakkasin kassit ja lähdin. Tämäkään ei ole paratiisi, mutta paljon parempi näin. Aika on raskas, mutta otetaan siitä kaikki irti.

Sinun vuorosi tulee vielä
Vielä sinut huomataan
Tulee päivä jolloin
joku näkee sinut sellaisena
kuin minä nään

Sinä toivoasi et saa menettää
Vaikka mitään muuta jäljelle ei jää
Sinulla on minut
Sillä jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

toivoasi et saa menettää
toivoasi et saa menettää
Jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

Tää on ollut ihan hullu vuosi. Ehkä ensi vuosi on vähän vähemmän hullu?

NÄMÄ AJAT EIVÄT OLE MEITÄ VARTEN - EGOTRIPPI
Säv.& San. Knipi

Rockkiertis

Pligaa-blogista hyppäsi syliin kiertis* joka todistaa minun(kin) olevan yllytyshullu musiikkifriikki.
* Huom lobbaus m-sanaa vastaan !

Jujuna on valita artisti ja vastata esitettyihin kysymyksiin kyseisen artistin biisien nimillä. Suurin kompastuskivi kohdallani oli valita kuka suursuosikeistani saa tämän kunnian, ja päädyin The Clashiin - jonka huomasin kauhukseni puuttuvan Aidot rokkarit -kyselystäni.

Artisti: Mew

1. Sukupuolesi?
She Spider

2. Mikä on suurin unelmasi?
Am I Wry? No

3. Mitä inhoat?
Behind the Drapes

4. Millainen fiilis sinulla nyt on?
Coffee Break

5. Miten elämäsi sujuu ylipäätään?
Wheels over me

6. Mistä asioista pidät?
Comforting Sounds

7. Mitä haluaisit sanoa ihastuksellesi/tyttö-/poikaystävällesi?
Special

8. Missä haluaisit olla?
She Came Home For Christmas

9. Kuvaile elämää?
Life is Not Distant

10. Kuvaile itseäsi?

Pink Monster

11. Mitä sinä haluaisit juuri nyt?
Fox Cub

Aurinko paistaa.

Aamun ensisäikähdys helpotti. Kun puhelimen ääneen herää, ja kuulee ensimmäisenä pelottavia uutisia herääminen tapahtuu nopeasti, ja silti pää on ihan sekaisin. Onneksi uutiset eivät olekaan niin pahoja, mutta pelolle on kuitenkin syytä.

Tuleva joulu on niin ristiriitainen. Joulu on ihana juhla, mutta siihen liittyvät ristiriitaiset tilanteet, stressi ja rikkinäiset suhteet saa aina suuremman roolin juhlan aikaan. Kaipaan lapsuuden jouluja, kun ainoa huoli oli jännitys, tuleeko joulupukki, saankohan lahjoja. Nykyään jännitys liittyy isovanhempien pärjäämiseen, rikkinäisten perheiden jouluun ja siihen kuka jaksaa touhuta kaiken kuntoon. Taika on kadonnut. Ehkä joulu tuntuu taas joululta kun keskuudessa on pieniä tonttuja, mutta sen aika ei todellakaan ole vielä.

Joululahjat on kaikki hoidossa. Vähän olen ollut ahkera.

Viikko Jouluun

Tästä piti tulla iloinen ja ehkä satiirinen kuvaus joululahjojen metsästyksestä. Mutta taas kotoa tuli pelottavia ja murheellisia uutisia. Mitä tämä elämä on?

Joululahjojen metsästys I

Työkaveri neuvoi neitoa hädässä. Veljen suosikkisarjikset löydät parhaiten Alppilasta, divarista nimeltä: hmm.. Kulku..mmm. Kolli.. Katin pojasta. Anteeks? Niin siis Klkuollkatin pojasta.

Näin ollen nimi jäi epäselvän muminan peittoon, ja luotin koordinaatteihin. Raitiovaunu 3B ja urheilutaloa vastapäätä. Lähdimme Ihanan Miehen kanssa seikkailemaan. Divari löytyi, nimi oli Kulkukatin poika ja no.. Urheilutalon pysäkki, ja urheilukenttää vastapäätä. Siis ihan miten vain.

Äidin lahja oli myös kiven takana, kaikki on joko niin lapsellista tai übernaisellista. Ja minun äitini ei lämpene kummallekaan. Onneksi se sopiva kuitenkin löytyi.

Tänään vielä toinen vapaapäivä, ja huomenna taas töihin.

Pätkä päivän biisiä:

Let’s spend the night in Jimmy Choo's
I’ll give you coats and cheap shampoo
I’ll give you nothing else to do
Now we’re stuck on rewind

Let’s follow the cops back home
Follow the cops back home
Let’s follow the cops back home
And rob their houses

Placebo: Follow The Cops Back Home

Bling-a-ling!

Diamonds are a girls best friend. Tää on niin totta. Ihanan ihanat synttärilahjat täältä ja täältä sai tytön niin hymyilemään. Pieni synttäriraha kului tänne, pitäähän sitä saada rahallensa vastinetta.

Joulusuunnitelmat alkaa selkiytymään, jäin toisesta työstä joululomalle hieman ajoissa. Homma rupesi käymään ihan liian raskaaksi. Toista teen satunnaisesti, tämä tahti sopii nyt paljon paremmin. Jouluksi matkaan luonnollisesti pohojammaalle, tsekkaamaan kavereiden kuulumiset. Ihanaa!

B-day

Synttäriviikonloppu.

Koitan lapsen innolla ottaa kaiken irti, on vaan niin kiva juhlia. Elämästä pitää ottaa kaikki irti, miksi ei sitten nauttisi syntymäpäivistään?

Elämä muuten on edelleen jatkuvaa tasapainoilua, pikkuhiljaa alan väsymään. Mutta tänään on synttärit! Juhlat!

Synttärit

Tänään synttärit täällä. Juhlaviikonloppu!

Hyvää syntymäpäivää Suomi!

Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.



Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa.

Music: J. Sibelius
Lyrics: V.A. Koskenniemi



Itsenäisyyspäivänä nousee mieleen ne tunteet ja ajatukset suomalaisuudesta, jotka nousevat ulkomailla. 364 päivää vuodesta elän arkea, yhtenä päivänä olen nationalisti. Vaikka suomalaisuuteni on niin kliseistä, enkä tuo mitään uutta siitä esille, haluan silti olla ylpeä. Ruisleipä rocks!

It's a hard days night.

Uusi työkuvio vaikuttaa kivalta, taidan tyytyä ainakin toistaiseksi kahden työn loukkuun. I'm a hard-working girl. Saa nähdä milloin paukut loppuu. Nyt jo väsyttää. But a girl's gotta do what a girl's gotta do. Tänään joutuu ehkä korkkaamaan yhden tuparilahjoista, nyt on niin sen aika.

I'll be there for you

Ihana sarja palasi. It's so 90's.

Maanantai. Päivistä pa***n

Pikkujoulut oli ja meni. Kivaa oli, vaikka iltaan mahtui myös epämiellyttäviä sävyjä. Joukkotappelu junassa ja outoja hetkiä. Julkkisbongailuakin ehdin harrastaa; BB-Ari iski silmää ja Axl Smithkin tuli bongattua. On se vaan aika söpö.

Mutta kyllä tiukka viikonloppu vetää veronsa, nyt väsyttää ja paljon.

Huomenna alkaa jälleen uudet työkuviot, saa nähdä miten käy tuon tämän hetkisen työn kanssa. Aika näyttää.

Pikkujoulut

Kämppä siivottu, naposteltavat pöydässä ja Madonna laulaa Hey Mr. Dj. Kaikki on valmista. Pikkujoulut alkakoon. It's partytime!

Elävää kuvaa

Lempileffojani ovat Bridget Jones-leffat, Rakkautta vain , Hannibal trilogia ja erityisesti Hannibal. Olen kuitenkin katsonut hyvin vähän leffoja, ja yritän laajentaa näkemystäni.

Flags of our Fathers (Isiemme liput) tuli nähtyä eilen. Suosittelen. Sotaelokuva, joka ei ole ensimmäinen sotaa halveksuva leffa, mutta halveksui koko yhteiskuntaa. Ja toki katselukokemusta helpottivat über-ihana Ryan Philippe, makea Jesse Bradford ja Paul Walker.

So much for no man left behind.

Ja kaikki, paitsi elämä, on turhaa

En ole koskaan tunnustautunut Juice-faniksi. Mutta ehkä oma keskeneräinen surutyö nostaa pintaan haikeuden aina jonkun 'tutun' kuollessa. Eilen laina-koiran ulkoilutusreissulla illan pimeydessä päässäni soi Viidestoista yö. On tosi kliseistä lainata Juicea juuri nyt, mutta nyt on tollainen olo. Kurjia uutisia satelee, todelliset ihmiskohtalot järkyttää. Kaikki muu paitsi elämä on todellakin turhaa.

Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
Ja minä kun en koskaan kysy hintaa.

Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
Ja kaikki, paitsi elämä, on turhaa
Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa.

(kerto)
Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään.

Käy tuuli läpi pääni, etelästä pohjoiseen
Oon yksin ajatusten raunioilla
Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
On jälleen tuskan viitta hartioilla.

kerto

Viidestoista yö, se saapuu aina uudelleen
Taas huomaan kahden viikon unohtuneen
Jäi iholleni hiekkaa rannan autioituneen
Voi olla että vihdoin pääsen uneen.

kerto x 2
Juice Leskinen
Kuopio-Iisalmi-Nivala (Live) (1984)

Treffit, äijähuumoria ja ihana aamiainen.

Villi viikonloppu oli ja meni.

Perjantain työmatkasta kehkeytyikin treffit. Osuin Vladimir Putinin kanssa samaan aikaan Mannerheimintielle. Tästä tulee ehdottomasti merkintä CV:n jatkoksi.

Lauantain rankka pikkujoulu alkoi jo yhden aikaan päiväolusilla. Voitte kuvitella jatkon. Viljelin poikien kanssa illan äijähuumoria, enkä muista nauraneeni työporukan kanssa näin paljon koskaan aiemmin.

Sunnuntain pyhitin lepäämiselle, ihana aamiainen ja pitkän pitkä sunnuntai. Ihan parasta.

HEL LOOKS

HEL LOOKS Exhibition on nyt sitten tsekattu. (Jugend-sali, Pohj. Esplanadi 19, 26.11 saakka.)

IHANAA! Kauniita, tyylikkäitä, erikoisia ja hassuja pukeutujia. Kunpa itsekin olisin näin tyylikäs.

PS. Ihana Mies on takaisin kuvioissa. Ehkä minä olenkin vain sekaisin Miehestä.

Tyttöjen välisestä ystävyydestä vol.2

Mahtavia lukiomuistoja n. vuodelta 2002.

Kootut Ally McBeal Viisaudet:

Täyttääkö SE mies nämä ominaisuudet?

1. Voisitko kuvitella meneväsi naimisiin, hankkivasi lapsia ja kasvattavasi lapsia hänen kanssaan?

2. Voisitko kuvitella keskustelevasi "kaikesta" hänen kanssaan?

3. Voisitko kuvitella harrastavasi seksiä, siis mieletöntä seksiä hänen kanssaan?


Oi niitä aikoja. Tuntikausien pohdintaa tyttöjen kanssa. Mutta viisaus on paras ikinä.

Tyttöjen välisestä ystävyydestä

He kävelivät kadulla rinnakkain, rinnakkain (2x)
Niin että vastaantulijat joutuivat väistämään

He huusivat kadulla toisilleen, toisilleen (2x)
Niin että ohikulkijat kääntyivät katsomaan

Tuskin on viisasta kiipeillä katolle loikoilemaan
Tuskin on viisasta kiipeillä loikoilemaan

He halusivat samoja poikia, poikia (2x)
Niin että iltakaudet joutuivat kärsimään

Tuskin on viisasta kiipeillä katolle loikoilemaan

He huusivat kadulla toisilleen
Huusivat kadulla toisilleen (3x)

Ultra Bra - Tyttöjen välisestä ystävyydestä

Tyttöjen välinen ystävyys on raakaa, rakastavaa, antoisaa. Parhaimmillaan ollaan kuin siskot, tuetaan toista pahana hetkenä, riidellään raa'asti ja kestetään yhdessä pahaa maailmaa. Mun tytöt on mulle tärkeimpiä maailmassa. Yhdessä ollaan nähty ja koettu monet ilot ja surut.

Alakulo ja ikävä Ihanaa miestä kohtaan iski tänään. Suhde ei ollut täydellinen, enkä sitä voinut jatkaa, sillä olisin vain pettänyt itseäni ja häntä. Silti kaipaan ja käyn läpi monet tunteet epäonnistumisesta suruun. Tiedän toimineeni monessa asiassa väärin, ehkä peli olisi pitänyt puhaltaa aiemmin poikki, tai olla ainakin rehellisempi. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Tänään taas tyttöjen rooli nousee korvaamattomaksi. Siskot tukee, ymmärtää, ja sanoo suoraan. Minä ja tytöt selvitään yhdessä.

Abschied nehmen

Sinkkuelämää taas.

Olen jo pitkään kuvitellut olevani kypsä ja valmis sitoutumaan. Kun kohdalle osuu kiva ihminen, joka haluaa sitoutua, minä yritän sitä ja epäonnistun surkeasti. Loukkaan itseäni, toista ja ympärillä olevia. Kaipasin huumaa, ilotulitusta ja perhosia. En saanut sitä. Olen niin itsekäs, että jään sitä odottelemaan. Kun tarjolla oli vakaa tulevaisuus, ajatuskin pitkästä suhteesta, ja ajan mukana lapsista ja sormuksista sai silmät pyörimään päässä. Taidan siirtyä viettämään itsenäisen naisen elämää, jotten loukkaisi lisää ihmisiä.

Palataan asiaan kunnes olen kasvanut aikuiseksi.

Arpapeliä

Nimm mich i Arm u drück mich fescht a dich
U la mich nümä los
Ich tankä mich grad a dir uf
wil's eifach so guät tuät

Ich ha di gärn,
ich bruchä dich
Ja ich bin süchtig nach diär
Doch Garantiä chan ich diär keini ghä
Dass äs für immer so wird sii

Ewigi Liebi - Das wünsch ich diär
Ewigi Liebi - Das wünsch ich mir
Ewigi Liebi - numä für üs zwei
Ewigi Liebi - Fühl mich bi diär dähei

Säg nid "für immär" u säg nid "niä"
Ich gibä alles für dich uf
Di Blick het igschlagä i mis Härz
Hesch mich zum brännä bracht

Troffä vo däm Stromstross, wo so guät tuät
Würdi alles machä, alles ghä
Alles für di tuä
Ich la dich nümä los

Ich weiss, Liebi chunnt und gaht,
Wie nä cherzä schmelzt sie wäg
Ja, wie näs Lied hört sie eifach uf oder sie haut eifach ab
Niemmär seit, äs sigi liächt, äs isch äs einzigs ghä und näh
S'git kei Verlüürer oder Gwünner i däm Würfelspiel...

Text: Mash - Ewigi Liebi

Niin, oikeassa oli kaunein rakkauslaulu, ei ole voittajia arpapelissä.

Torstai on toivoa täynnä.

Uskomaton viikon alku.

Koko viikko on ollut pää kipeä, lääkäritäti lähetti juuri ne kaikki asiat joita en pyytänyt (eikä tietenkään sitä, mitä juuri olisin tarvinnut..) Eikä töissäkään kulje.

Onneksi huomenna on torstai, sehän on toivoa täynnä.

Wieder zu Hause

Hai gaa. Soi mielessäni koko päivän. Viikonlopun tehoilu, sukulaiset, koulu, perhe, kaverit. Huh huh. Samaan aikaan kivaa, ja samaan aikaan ihmisistä nousi taas esiin puolia, jotka sai karvat pystyyn. Mutta elämä on.

VR oli taas ihanan myöhässä, ja olin kiitos loskan kotona vasta vähän ennen kymmentä. Ja arki alkais taas.

Miksi seuraisin futista?

Siksi.

Internet asiakaskäyttöön

Blogaan ekaa kertaa julkiselta paikalta. Hämmennyksen tunne oli niin suuri, että se oli pakko jakaa teidän kanssanne.

Olen asunut alle kuukauden Helsingissä. Palasin kotikaupunkiin, ja olen ihan ulkona kuvioista. Mikä toi liike on? Saako tästä ajaa tänne? Kirjaston ovet sulkeutui nenän edestä, me mennään nykyään jo kuudelta kiinni.

Ja mikä pahinta, ihanan kantapaikkan järjestys on muuttunut. Joku on koskenut mun olohuoneeseen!

Missä on kotiinpaluun autuus?

Junaan nousi Seinäjoella tyttö, joka kysyi: Meneekö tämä juna Kauhavan suuntaan? Mistä mä voisin tietää? Hävetti myöntää, että heräsin todellisuuteen. En mä tiedä missä Kauhava on.

Suuret suunnitelmat oli tänään hoitaa asioita, keskustella ja suunnitella. En ole valitettavasti paikalla perjantaina. Toimistomme on auki ma-to. So, may I ask what are YOU still doing here? Oh, looking for her? She SHOULD be here. Ei tästä tullut mitään. Mutta selvisipä, että valmistun vasta helmikuussa. Silloin on PAKKO valmistua.

Kotikaupungin uusi ylpeys on käyty tsekkaamassa. Hyvä yritys, mutta sehän on ihan kesken.

Surfing on a rocket

Opinnäytetyön eloon herättäminen on tuskaista. Uudet kirjastot, vanhat materiaalit, kaikki sekoittuu päässä, eikä kaikkea tarpeellista tunnu millään löytyvän.. Argh.

Huomenna siis matkaan pohojammaalle isänpäivän viettoon, samalla kurkkailen kirjaston ja koulun maailmaan. Kaikki kaverit pitää tsekata, ja tietysti isälle pitänee kakku leipoa. Kiva viikonloppu lienee tiedossa.

Mogadishu avenue

Mulla oli suuret odotukset tämän illan sarjauutuudelle. Minkälainen on monivärinen, monikielinen, kansainvälinen Suomi? Kuinka Meri-Rastilantiestä tuli Mogadishu avenue? Mutta ei, niin ei. Vitsaillaan suomalaisista, maahanmuuttajista, poliiseista, ennakkoluuloista, porvareista, teiniraskauksista.. Hymy nousi huulille kerran tai kaksi, mutta kun juonta ei ole, ei siivet kanna kuin korkeintaan.. No, ei edes korttelin päähän.

Onneksi Täydelliset Naiset pelastaa illan. Kuinka elämä on täydellistä, kun se on kaikkea muuta..

Mitä tällä elämällä tekisi?

Sairaslomalla ehtii miettiä monennäköisiä. Pitkiä päivä kun istuu kotona ja seurana on vain omat ajatukset, ehtii luonnollisesti käydä läpi monet asiat.

Pyhänpäivä tuo mieleen poisnukkuneet läheiset. Ikävä tulee taas pinnalle, varsinkin kun löysin aarteita pappani luota. Mummon korut tuo muistoja mieleen, ja kannan mummoani sydämeni luona korussa, joka on viimeinen linkkini mummooni. Geenit ovat tehneet minusta kopion hänestä, joskus oma naurunikin muistuttaa lapsuuden hetkistä. Lepää rauhassa, olet meille rakas.

Menneet tuo perspektiiviä omaan elämään. Kuolema muistuttaa tästä elämän lyhyydestä, läheisen sairaus kertoo, että elä nyt. Älä huomenna. Lopputyön teko (tai ehkä nimenomaan se tekemättömyys) mietityttää. Jos ei kiinnosta ollenkaan, olenko sittenkään oikealla alalla. Oman alan töiden hakukaan ei inspiroi, mitä minun sitten onkaan tarkoitus tehdä? Uskallanko siirtyä uusiin opintoihin? Uskallanko riskeerata, mennä töihin ja huomata 10 vuoden päästä, että olisi pitänyt opiskella? Ehkä muistelen unelmiani, mistä olen unelmoinut, ja lähden tutkimaan niitä mahdollisuuksia. Ehkä se ei olekaan niin vaikeaa, jos teen sitä mikä on kivaa. I just wanna have fun.

TREND-ACCESSOIRES | HERBST WINTER 2006/07

Mitäpä sitä saikkupäivänä muutakaan tekemistä olisi, kuin surffailla muotisivuilla. Tässä löytöni tälle talvikaudelle. Ihanaa.

Ihanat laukut:

Marc by Marc Jacobs

Oscar de la Renta

Ihanat päähineet:

Michael Kors

Catwalk D&G

Ja sokerina pohjalla,
Ihanat kengät:

Alexander McQueen

Thakoon

www.glamour.de

Argh.

Taas sairaana. Tästä ei tuu mitään.

In the time of chimpanzees I was a monkey
Butane in my veins and Im out to cut the junkie
With the plastic eyeballs, spray-paint the vegetables
Dog food stalls with the beefcake pantyhose
Kill the headlights and put it in neutral
Stock car flamin with a loser and the cruise control
Babys in reno with the vitamin d
Got a couple of couches, sleep on the love-seat
Someone came in sayin Im insane to complain
About a shotgun wedding and a stain on my shirt
Dont believe everything that you breathe
You get a parking violation and a maggot on your sleeve
So shave your face with some mace in the dark
Savin all your food stamps and burnin down the trailer park

Yo. cut it.

Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?

Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?

Forces of evil on a bozo nightmare
Ban all the music with a phony gas chamber
cuz ones got a weasel and the others got a flag
Ones on the pole, shove the other in a bag
With the rerun shows and the cocaine nose-job
The daytime crap of the folksinger slob
He hung himself with a guitar string
A slab of turkey-neck and its hangin from a pigeon wing
You cant write if you cant relate
Trade the cash for the beef for the body for the hate
And my time is a piece of wax fallin on a termite
Thats chokin on the splinters

Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
(get crazy with the cheese whiz)
Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
(drive-by body-pierce)
(yo bring it on down)
Soooooooyy....

(Im a driver, Im a winner; things are gonna change I can feel it)

Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
(I cant believe you)
Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
(schprechen sie deutches, baby)
Soy un perdedor
Im a loser baby, so why dont you kill me?
(know what Im sayin? )

Lyrics: Beck | Loser

Ensilumi

Kuin enkelin siipi on ensilumi..

Nyt on lumi saavuttanut minutkin. Inhoan syksyä, mutta lumi sulattaa sydämen aina. Tulee niin puhdasta ja kaunista. Mitä siitä, että musta jää lumen alla murtaa lonkkia ja aiheuttaa ison kasan ruhjeita.

Suvi's blondest moments:

Kirjastokortin hakureissulla selvisi, että kotikadullani on kirjasto. Kirjastokortin hain n. viiden kilometrin päästä. Huippua.

Merci Monsieur!

Kampissa tuote-esittelijä huutaa perääni englanniksi. Kotimatkalla bussissa ranskalainen pariskunta tähyilee ulos; missä mennään? Yllättäen ei-suomalaista alkuperää oleva kuski huutaa täydellisellä ranskalla; Onko teillä ongelmia? Avez-vous un problème ? tai jotain. Ei ongelmaa, kiitos. Merci monsieur. Koko bussi hymyilee tilanteelle, kaikki todennäköisesti yllättyivät. Suomi on kansainvälinen. Mahtavaa.

Työviikko alkoi kivasti pomon kehuilla, ehkä mä en olekaan ihan luuseri.

TJ Borat 4

JEE!

Vihdoin netti omassa kämpässä.

Perjantai, vihdoin.

Heti aamulla hajosi sateenvarjo. Tuuli niin h*vetisti ja kylmää vettä vismoi naamalle. Thank God, it's Friday. Päivä kuitenkin meni äly hyvällä fiiliksellä, mä alan oppiin uuden työni. Työkavereiden kanssa rupattelu on mukavaa, uudet tuttavuudet on kivoja. Unelmatyöstä ei vieläkään kuulu mitään, istun kuin tulisilla hiilillä.

Ihana mies vie mut syömään, ja illalla katson tyttöjen kanssa leffaa. Ihana perjantai. Huomenna puran taas tavaroita. Mä en muuta ehkä enää ikinä.

Pakkanen

Vuoden eka pakkasaamu. Apua. Talvi on sitten kaiketi täällä.

Maanantain alakulo on onneksi vaihtunut hyvään fiilikseen, toki edelleen mietin kurjia kohtaloita, mutta sitähän se elämä on. Tyyntä myrskyn edellä jne.

Työhaastattelureissu oli mielenkiintoinen. Sisäinen karttani petti mut, ja neljä minuuttia ennen haastattelua vielä soittelin ohjeita missä mä olen? Löysin perille, ja vitsailin haastattelijoiden kanssa. Aika näyttää oliko se hyvä vai huono asia.

Voisitko olla teeskentelemättä orgasmeja työaikana? Ally McBeal ja kahvi. Paras jakso ikinä. Ally Rocks.

Piha ilman sadettajaa

Oma elämäni on ollut yhtä kaaosta viime aikoina. Nyt alkaa vihdoin selkiytymään, eihän tämä vieläkään aivan kuosissa ole, mutta tiedänpä ainakin mihin olen menossa.

Viikonloppu toi mukanaan surullisia uutisia lähipiiristä. Kuinka voisin auttaa, kun en voi tehdä mitään? Kun omiin lähimpiin sattuu, haluaisi tehdä jotain, mutta kuin ei voi. Avuttomuus on kamalaa. Ei auta kuin uskoa huomiseen, ja olla tukena.


All I need is a little time,
To get behind this sun and cast my weight,
All I need is a peace of this mind,
Then I can celebrate.

All in all there's something to give,
All in all there's something to do,
All in all there's something to live,
With you ...

All I need is a little sign,
To get behind this sun and cast this weight of mine,
All I need is the place to find,
And there I'll celebrate.

All in all there's something to give,
All in all there's something to do,
All in all there's something to live,
With you ...

Lyrics:
Air
Moon Safari (1998)
All I Need

Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan

Borat leffa Suomessa 3.11.

Very Nice.

Eka viikko.

Muutto onnellisesti takana. Tai sitten ei. Astiat ja vaatteet on purettu, osa tavaroista edelleen autossa, ja osa tulee vasta sunnuntaina. Mä en todellakaan muuta ihan heti. En varmasti.

Uusi työpaikka on haaste. Samaan aikaan sairaan mielenkiintoista, ja silti jo nyt tiedän, että sinne minä en jää. Mutta nyt on hyvä.

Viikonlopuksi on ohjelmaa vaikka kuinka, jos vaikka aloittaisi tavaroiden järjestelyllä. Huh. Kyllä kai tämä tästä.

Huomioita elävästä elämästä

Perjantaina 13.10.2006

Meidän naapurissa on jouluvalot. JOULUvalot. J-O-U-L-U-V-A-L-O-T! Ja himmeli ikkunassa. On mahdollista, että himmeli on olevinaan tällainen yleiskoriste, mutta himmeli on himmeli. Ja himmeli on yhtä kuin joulu. Ja nyt ei ole joulu. Nyt on SYKSY.

Pikkukaupungin liikenteessä on vaaransa. Kun yhtäkkiä onkin paljon autoja liikenteessä, kukaan ei enää tiedä kuinka ajetaan. Mistä lähtien kerrostalon pihatielle pysäytetään käynnissä oleva auto? Okei, naapurin tätiä pitää auttaa. Mutta silti. Myönnän, olen agressiivinen. Mutta mä en vaan jaksa pelleilyä liikenteessä, siihen on syitä, että ne liikennesäännöt on keksitty.

Laajakaistojen maailma on ihan pimeä pienille blondin aivoille. Kun yhtäkkiä pitää vertailla laajakaistoja ja sähkösopimuksia, vastata puhelimessa kysymykseen: > Kuinka suuri osa asuinpinta-alasta on lattialämmitetty? Onko teillä keskuslämmitys? -ÖÖÖ. > Ai, teillä on kaukolämpö, no sehän ei sit vaikuta sähkönkulutukseen ollenkaan. Mistä mä voin tietää?

Sunnuntaina pakkaan kamani (tai ainakin sen välttämättömän osan siitä, tai no oikeesti tähtään siihen, että mukana on alusvaatteet, pankkikortti ja tyyny.) ja suuntaan etelään. Lisää päivitystä tulossa jos joskus saan sen laajakaistan toimimaan. Jotain jo kai tilasinkin. Ehkä.

Ikuisuusprojekti

Nyt käyn sitten läpi niitä kuuluisia ikuisuusprojektilaatikoita. Herää kysymys, miksi olen ostanut uuden nessupaketin joka flunssaan? Miksi en ole käyttänyt noita aiemmin ostettuja (luonnollisesti käyttämättömiä..)? Tulos on n. 250 paperiliinaa. Argh. Ja luonto ei anna periksi heittää niitä pois. Säästä luontoa, ja rahaa.

Muuttaminen sucks. Mutta se on kivaa.

Uuden elämän ensimmäinen päivä.

Eilinen oli uskomaton päivä. Vuokrasopimus, uusi työpaikka, piiitkän pitkä junamatka ja illan päälle nousi kuume. Nyt istun buranan voimalla koneella hoitamassa asioita, ja koitan saada elämää kuntoon. Irtisano internet-soppari, hoida osoitteenmuutos, muuta vakuutukset, hae kännykkä huollosta. Lepää ja tule terveeksi.

Kauneusleikkauksen jälkihoitoihin ovat lähettämässä minua pohjoisen pääkaupunkiin Ouluun. No, en ole ehkä lähdössä Ouluun lääkäriin. Se aika on nyt ohi. Pitänee etsiä uusi lääkäri, tai sitten vain hyväksyä tilanne.

Nyt pakkauspuuhiin. Mistä tätä kamaa riittää?

SEIS

Päässä jyskyttää, kurkussa miekkoja, yskittää, nenä tukossa ja silmä tulehtunut. Äärimmäisen hyvin menee siis. Hädin tuskin edellisestä flunssasta selvisin, kun taas jo olen vuoteen oma. Ihana mies onneksi pitää seuraa, estot todella katoaa kun niistetään vierekkäin.

Tiistaina treffaan kämppäihmisiä, ehkä silloin minulla on jo kämppä? Sen jälkeen matkaan yötä myöten takaisin pohjoiseen.Onko pakko jos ei tahdo?

Leffassa käytiin kurkkaamassa United 93. Hyvä leffa, meni syvälle sydämeen. En voinut olla ajattelematta, nää oli oikeita ihmisiä, joille tää oikeesti sattu. Senpä vuoksi vieressä istuneen miehen nauru pitkin elokuvaa sai minut hiiltymään.

Nyt silmät kiinni. Eikö tää tauti ikinä lopu?

Mitä minulle kuuluu?

Viikonloppu on venähtänyt. Ihan vain vähän.

Asuntoja on tsekkailtu, ja yhden kanssa asiat on jo aika hyvällä mallilla. Uusi ongelma vain on, mistä rahat muuttoon ja takuuvuokriin, elämiseen, matkustamiseen? Tyhjän päälle tippuminen karaisee, mutta on tämä raskasta. Suunnitelma oli hyvä, mutta kun turvaverkkoa ei ollut, jää kyllä hieman turvattomaksi. Ei kellään ois lahjoittaa about 2000 euroa?

Elämän muuttumiseen ja uusiin kuvioihin sopeutuminen on hämmentänyt aika lailla, ja välillä on pää ihan sekaisin kaikesta muutoksesta ja uudesta kuviosta. Onneksi spurgujen sekoilut ja BB-Mikaan törmääminen pitää mielen virkeänä. Mulla ei ole kuin rahat loppu.

Olen löytänyt kaiken lisäksi uuden rakkauden. Marabou Daim suklaa. Ihanaa.

Mitä kauemmas kuljen
pitkin polkua,
sitä vähemmän
kaipaan tietä
Vasta kun polku loppuu
ja olen täysin eksyksissä
tiedän tulleeni perille

- Tommy Tabermann

Ja taas matkaan.
Parin päivän kiivaat asunnonetsinnät ovat vieläkin aika tuskaisen vaiheessa, mutta muutamat treffit on jo sovittu. Työhakemuksia olen lähetellyt, ja lähetän kiivaasti hamaan loppuun saakka.

ROCK ON!

Oma saari

Valokuvatorstain yhdeksästoista haaste on:

kapinallinen, vallankumouksellinen



Kuva otettu kesällä 2006 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rajamailla.

Free your mind..

Sometimes you forget about others who are not as fortunate as you. Now, as your dreams have an opportunity to manifest, don't disregard the less pleasant side of reality. You can have an amazing experience that becomes even more profound if you include the widest spectrum of life in your thinking. Take a risk and open your mind to what you have previously excluded. You'll be richer in spirit for your efforts.

Sagittarius 26.9.2006

Mä olen jo lukioaikoina haaveillut muutosta Helsinkiin. Zürin kadut tuli tallattua moneen kertaan, rakastuin siihen kaupunkiin. Tää on vähän kuin Helsinki.

Vaikka koko elämä on vieläkin ihan sekaisin, ei tietoa asunnosta, työstä tai mistään muustakaan, olen intoa täynnä. Tämä on se mitä mä haluun tehdä, miksiköhän en tätä ole jo aiemmin tehnyt? Take a risk and open your mind...

Kauneusleikkauksen jälkimainingit kulki nätisti, nyt on taas menty vähän takapakkia. Huomenna menen hierottavaksi, toivon todella, että siitä on apua. Toista kauneusleikkausta en just nyt kaipaa.

White Lips Kissed

wake me up
only nightmares take me in
through these walls the winter bites
a draft from all sides
why did you not include me on your list?
let me in through the ceiling
white lips kissed
our love is a fickle love
keeps itself locked in a suitcase
to be ready to go
always
i won´t cry when the silver lining shows
but you´re right
you understand
you ride with both hands
worrying is the breathing that you need
so there won´t be far to fall
you mustn´t climb tall
things that are supposed to mean lots
leave you cold
and with a malady of the soul
our love is a tricky love
bet you know this
bet you noticed
bet you know, wich is why
i should know better than anyone ever could
soon as i let go
everything falls apart
i won´t cry when the silver lining shows
but you´re right
you understand
you ride with both hands
worrying is the breathing that you need
so there won´t be far to fall
you mustn´t climb tall
wake me up
only nightmares take me in
through these walls the winter bites
a draft from all sides
of course you can
there are diamonds in demand
it´s a shame and as you know
the stain will not go

Mew - White Lips Kissed

Sinkkuelämä takana...

Isä sanoo aina, että asioilla on tapana järjestyä. Ja niinhän ne on aina järjestyneet, tavalla tai toisella.

Kahden viimeisen viikon myllerryksen jälkeen olen tänään pitänyt 'ei-soiteta'-päivän Ihanaan Mieheen, ja olen omissa oloissani pohtinut kaikkea tätä uutta ja tulevaa. En olekaan enää sinkku, ja olen aloittamassa elämää ihan muualla. Hui. Ja niin siistiä.

Tietysti kaikki tuleva pelottaa, mutta olen vihdoin onnellinen, ja jotenkin tuntuu, että se suunta elämälle on löytynyt. Luin vanhoja merkintöjäni, ja hymyilin. Syksyn maanis-depressiviisyys helpottaa.

Ja erityisesti nämä sanat naurattaa, kuinka oikeassa silloin olinkaan, tarvitsen hulluja tekoja.

En todellakaan ole valmis aikuistumaan nyt loppuelämäkseni, pakko vielä mennä ja tehdä jotain hullua. Elää nuoruutta.

I'm all over and I've got it going
I will turn my soul into profit
I'm all over and I've got it going
I'll make it happen
just the way you want it, yeah!

Brightboyn keikka odottaa. ROCK!

Lyrics: Brightboy - Vanity Fair

Be Yourself

Viikon reissun jälkeen olen vieläkin ihan seis. Toki unettomuus ja sekoaminen ovat tehneet tehtävänsä, unet on todella jääneet vähälle. Mutta mieli on niin hyvä, että väsymys väistyy. Life's good.

Törmäsin Kahvipoikaan kaupassa. Onneks se puhu puhelimessa, ja minä sain vain myhäillä. Se on otettu, mikä on tarjottu. Sun tilaisuutes meni jo, eikä uutta tasan tule. Ikinä.

Sanoin kämpän irti, ja nyt alkaa sitten oikeasti se seikkailu. Elämän rakentaminen alkaa taas uudelleen. Samaan aikaan ahdistaa, mutta silti on hyvä fiilis. Ehkä se on oikeasti parempi karistaa tämän kylän pölyt jaloista, ja katsella isompaa maailmaa. Ei täällä kestä kukaan. Ainakaan minä.

Väärinkäsityksiä?

Valokuvatorstain 18. haaste on: viesti, merkki, logo, ikoni.



Kuva otettu Zürichissä 2005.

Tartu hetkeen.

Olen aina ollut sellainen peruskiltti tyttö. Elänyt järkevästi, miettinyt ratkaisuja, ja mennyt usein niiden helppojen, yllätyksettömien teiden kautta.

Lähdin Sveitsiin ilman mitään suunnitelmaa, ilman mitään tietoa kuinka selviän kielen ja yksinelon kanssa. Paras tekoni ikinä. Ja pelottavin.

Nyt olen elänyt tunteella viikon. Tehnyt (uhka-)rohkeita päätöksiä, ja toiminut vastoin omia sääntöjäni. Päätin hetkeksi unohtaa itsesuojelun, ja kokeilla miltä tuntuu vain mennä.

Vaikka olen vielä turvallisesti kotona, alan askel askeleelta siirtymään uuteen kaupunkiin, uuteen elämään. Pelottaa, jännittää ja olen niin innoissani. Hyppy tuntemattomaan tulee varmasti osumaan maahan, mutta päätin, että puhallan patjan valmiiksi. Minä selviän.

Ihanasta miehestä ei ole kuulunut sitten eilisen. Tiedän, että toinen on ihan yhtä sekaisin, ja tiedän, että toinenkin välittää. Mutta tietysti ilmaan hiipii kysymys, mitä jos..? Luottaminen, ja usko toiseen on vaikeeta. Varsinkin kun pelissä on jo oikeita tunteita. Huhhuh.

A happy, yet confused girlie

Mullistavin, älyttömin, vaikein ja hämmentävin viikko ikinä.

Työpaikkakuviot on historiaa, ja päivän itkemisen jälkeen tein päätökseni. Kamat kasaan, ja menoksi. Se ei ehkä ole välttämätön ratkaisu, eikä ehkä järkevin, mutta tunteella tein päätöksen. Pois on päästävä.
Tämä tyttö päätti kasata elämänsä rippeet ja suunnata isompiin kuvioihin.

Viikonloppu vapaalla vietettiin tulevassa kotikaupungissa, nautiskelin, tutkin, pelkäsin, mietiskelin. Lauantai-illan huumassa tapahtui se mitä vähiten odotin. Tytöltä meni jalat alta, ja lujaa. Ihana mies tuli ja vei tämän tytön sydämen. Yhdessä tutkittiin sekoamisen tunnetta, unettomuutta, ruokahaluttomuutta. Kaikki tuli niin äkkiä, ja niin oikein. Teini-ikä on takanapäin, mutta ei se siltä näytä.

Asioilla on siis tapana järjestyä. Mulla on unelmia, ja suunnitelma, jolla ne saavutan.

Se tunne

Tiedättekö se tunteen, kun tietää, että uutiset ei ole hyviä, että kaikki meneekin päin vittua? No mulla oli se, ja se oli oikeassa.

Ne uutiset ei olleet hyviä. Nyt on rankkojen päätösten aika. Mutta nyt viikonlopuksi vapaalle.

Kaisla

Pitkään To do-listalla roikkunut Work Placement Report on nyt kirjoitettu. Myös puuttuvien opintopisteiden metsästys alkaa olla lopuillaan. Nyt on jotenkin tyhjä olo. Sitä on oikeesti vain enää lopputyö, ja sitten olen valmis. Huomenna selviää työkuviot lopullisesti. Mä en kestä, mä en halua. Aikuisuus on vaan jotenkin liikaa just nyt.

Saksalaisen ystävän kanssa ihailtiin kaisloja ja suunniteltiin jälleennäkemistä kaukaisessa Australiassa. Puhettahan se vain on, mutta mä alan olemaan entistä enemmän tosissani. En todellakaan ole valmis aikuistumaan nyt loppuelämäkseni, pakko vielä mennä ja tehdä jotain hullua. Elää nuoruutta.

Toivottavasti huomisen uutiset on hyviä, ja voin lähteä Etelän reissulle hyvillä mielin. Huonoja uutisia en juuri nyt kaipaa. Elämässä ois just nyt tilaa onnelliselle jaksolle, ilman rahahuolia, kipua.

Tänään on hyvin syvällinen ja jotenkin surullinen päivä. Huomenna toivottavasti valoisampi.

Maailmaa parantamassa

Ilmaisen kahvin vuoksi mitä vain. No tämä on ehkä liioiteltua, mutta eilisessä koomassa ihan totta. Maakuntamatkailua harrastettiin siis koko perheen voimin. Paikallislehdistä saatiin parhaat naurut; mitä järkeä on julkaista lehteä jonka otsikot viikosta toiseen on lajia:

Paikkakunnallamme taas leuto syksy.

Koulut käyntiin perinteisesti. (Miten koulut alkavat ei-perinteisesti?)


No kaikki taaplaa tyylillään, suotakoon se heille.

Serkun kanssa seistiin viilenevässä syysillassa tunnin verran, ja parannettiin maailmaa. Pitkään aikaan en ole ollut näin onnellinen saatuani jutella jonkun kanssa. Monet mietinnät on nyt selvitetty ja tiedän, että Serkullakin on kaikki hyvin. Hyvä näin. Ja tietysti niitä juorujakin vaihdettiin. *diaboliskt skratt.*

Hurricane Season - kun vaihtarit valtas kaupungin.

Round and round again
You must feel pretty brown spin to your end
Driving from dusk till dawn
Searching for another teenage relation

Same old people, same old town
Same old questions why
People spending all their time
Living without life

Vaihtarit on hassuja olentoja. Erasmus-piirit on niin pienet, ja menit sitten Erasmus-bileisiin Islannissa, Saksassa, Sveitsissä, Suomessa tai missä vain, on meininki aina sama. Halvinta kaljaa, muovikupit, läppäri soittaa musaa ja tupakansavu valtaa huoneen. Seistään piireissä, otetaan kuvia, ihmetellään yhdessä uutta maata. Paikalliset hukutetaan kysymyksiin; MitäMissäMilloin? Miten niin marraskuussa ei voi mennä järviristeilylle?

You have to have the right style and a haircut
To be able to join their little club
You come here get rid of your past
This town gives you a free banquet salvation

Same old people, same old town
Same old questions why
People spending all their time
Living without life

Vaihtariks lähdetään niin eri syistä; valtaamaan maailmaa, tutustumaan haaveiden kohteeseen, oppimaan kieltä, lähdetään, vain koska se kuuluu opintoihin, tai koska se näyttää hyvältä cv:ssä. Kohdetta et ehkä aina saa itse valita, mutta päätös lähteä on aina jokaisen vaihtarin itse tehtävä. Siispä en käsitä näitä tapaamiani vaihtareita ollenkaan. Suomalainen ruoka on mautonta, Suomessa on vaan puutaloja, ne on kauheita. Te syötte niin aikaisin, ja juotte vain maitoa. Mä ajattelin, että täällä ois rikkaampaa. Nää ihmiset on ihan kännissä, inhottavaa. Tule Suomeen, tutustu, ihastu tai vihastu. Mutta älä pliis koko ajan hauku mulle mun kotia.

Same old people, spending their time
Living without life
Same old people, spending their lives
Living without time

Living in behind now
I'm free now
Living in behind now
I'm fine now
I'm fine now

Deepparit sen sano. Tää on Suomi-meininkiä. Sori vaihtarit, tää on mitä meillä on tarjota.

Vaihtari: Suomi on kiva, mutta en mä kyllä täällä vois loppuelämääni asua.
Minä: En minäkään.

Tällaisena iltana

"Hei kaikki, tässä on Matti*.
Tässä on Maija, Anni ja Onni**.
Hei, mutta tehän varmaan jo tunnettekin."
Pitkä katse, hymy.
"Ai moi Matti, kyllähän me tunnetaan!"Mutta mistä, kuka sä oot, miks sä oot tuttu, miks mä muistan sun nimen ja kasvot näin hyvin?
"No moi, Kyllähän mä SUT muistan!"
Keskustelun sorinaa, jonka edetessä joko
a) esille tulee Se yhdistävä tekijä, ja olet pelastettu.
tai
b) et saa päähäsi miksi muuten tunnen tämän henkilön. Joku kysyy sitä, katseet kohdistuu sinuun, ja häpeät. En mä oikeesti muista sua.

* Se, joka sunkin pitäis tuntea.
** Sun kaverit.

Eilen tapasin siis kaksikin yläasteaikaista tuttua. Toisen muistin hyvin, vaikka alkuun tunnistus olikin hieman hatara. Toiset sitä vain osaavat muuttua edukseen. Toinen oli vain miehistynyt versio nuoruuden itsestään. Muisti jopa nimenikin. Yllättävä. Noloa sinänsä, minä kun en todellakaan muistanut, että mistä tunnetaan, ja miksi sä olet noin tutun näköinen. Yhteinen tuttu oli puolellani, ja lipsautti keskusteluun johtolangan.Hyvä niin, haluan olla vähemmän ylimielinen.Näistä tuli hyvä mieli, toisen kanssa vaihdoin numerotkin, nyt pidetään oikeasti yhteyttä.

Miesten ikäkysymys tuli esille moneen kertaan illan aikana. Setä tuli iskemään, nautin imartelusta niin kauan kuin huvitti, ja pakenin teinin luo. Teini oli niin maireaa, kun kerroin, että sä oot mun pakopaikka. Kuitenkaan Teinikään ei oikeasti ollut kiinnostava. Söpö toki, mukava, ja mun mieleen, mutta INTISSÄ!

Uusi harrastus.

Kuvia tietokone pullollaan, kukaan niitä ei jaksa katsoa. Nyt näytän niitä pakostakin!
Valokuvatorstai ja kuudestoista haaste. Uoma.



Kuva helmikuulta 2005, kuvattu Rotseen rannalla.

Ein Arschloch, oder nicht?*

Näin Kahvipoikaa tänään. Voiko mies enää jakomielitautisemmin käyttäytyä. ARGH! Siinä tuli vihan purkaukseni. Nyt mies on historiaa. Ainakin romanttisessa mielessä, I deserve much better!

Viikonloppuna törmäsin, tai no, tulin tietämään yhden ihanan. Haluaisin tutustua, ihan mielenkiinnosta, mutta miehen käytös muita kohtaan on vähän epäilyttävä. En itse vielä sen kummemmin tutustunut mieheen. Heti herää kysymys, onko tää vain pelimies vai Arschloch? Kaveri kyllä sanoi, Er will bestimmt mit dich Freunde sein. (Se haluu varmasti olla sun kaveri.) Niin, millainen kaveri?

*Arschloch steht umgangssprachlich für den Anus. Arschloch on puhekielinen sana anukselle.

„Mit Verlaub, Herr Präsident, Sie sind ein Arschloch!“ (Joschka Fischer: Der Abgeordnete Fischer am 18. Oktober 1984 zum damaligen Bundestagsvizepräsidenten Richard Stücklen)

Comfortably numb

Tiedätte kai sen tunteen, kun olet ystävän/kaverin/tuttavan kanssa liikenteessä, ja toinen nolaa itsensä omalla käytöksellään, ja siinä sivussa myös sinuun kohdistuu katseita, ja puna nousee poskille.

Eräs ystävä on mukava, ja hyvää seuraa. Aina en ihan ole täysin samalla aaltopituudella, mutta eihän sitä kukaan odotakaan. Itse olen tottunut toisen korkeaan vaatimustasoon ja ajoittaisiin oikkuihin. Mutta jos ruokaa tilataan listalta, voiko siihen todella kulua viisi minuuttia? Voisko tän tehdä näin, oisko näin parempi, ku viimeks.. Ja voi kun näin olisi ollut vain eilen..

Toinen ystävä kyselee keneltä vain mitä vain. Minulle tutuilta, hänelle tuntemattomilta yrittäjiltä udellaan liiketoiminnoista sen sadat jutut. Ei näin vaan tehdä ihmiset!

Mistä se johtuu, että joskus tuntuu, että maailmaan ei synny yhtään uutta biisiä, kaikki on vaan sitä samaa vanhaa settiä?
Ja ykskaks yllättäen niin ihania tulee vastaan! Tää tyttö haluaa tanssia!

Me likes:
Scissor sisters: I don't feel like dancing
Basshunter: Boten Anna
Nelly Furtado: Promiscuous Girl
Audioslave: Original Fire

Käsiveska

Törmäsin joku aika sitten meemiin, jossa lueteltiin käsilaukun sisältö. Katsotaan mitä löytyy, siitä eniten käytetyimmästä:

• 50 centin kolikko
• Nessuja
• Epämääräinen eläinhoitolan esite
• tyhjä käsirasva
• ostoslista
• lompakko
• x määrä kuitteja
• kynäkotelo, Marimekko
  
• parasetamolia
• työpuhelin
• muistitikku
• terveyssiteitä
• aurinkolasit
• post it lappuja
• huulirasva
• Marimekon iso kynäkotelo, sisällä huulikiilto, huulipuna ja pinnejä
• hands free kuulokkeet
• käsirasva
  
• vicks yskänpastilleja
• kuulakärkikynä
• oma kännykkä
• migreenilääkkeet
• salmiakkia
• allergialääkkeitä
• sytkä

Huh.

Syysmyrsky päässä?

Susanna tänään avautui tästä syksyn maanis-depressiivisyydestä. Kaksi päivää olen jo tuskaillut elämää, syysmasennuksen partaalla. Sairaus vaan jatkuu (Ouzon voima olikin tuskaisen väliaikainen..), mikään ei edisty, ja kun on niin harmaatakin.

Syksy saa myös aina sellaisen jonkun elämänpohdinnan päälle. Koulut alkaa, arki alkaa. Missä minun arkeni on? Mikä on elämäni päämäärä? Ja kun molemmat on vähän vaiheessa, tai välillä jopa ihan kateissa, iskee pienoinen ahdistus. Äiti kertoi serkusta, joka ostaa talon/asunnon. Kun silläkin on kuulemma vähän päämäärää elämässä. Vaikka äiti ei sillä tarkoittanut, iskee ahdistus. Mikä päämäärä?

Heidi-Haus, oma pieni taloni, jonka saan sisustaa niin hullunhassunkauniiksi kuin haluan, ja jossa minä ja perheeni(?) asustellaan tulee aina osaksi ajatuksia näin syksyisin. Hullua. Vielä hetki sitten olin kesäisen huoleton. Mä vihaan syksyä.

Ne vaihtaribileet.

Siis tarkoitushan oli kerätä porukka ja treffata niitä vaihtareita. Mutta jotenkin porukkaa kerääntyi, ja vaihtarit jäi unholaan. Päädyttiin kaupunkiin katsomaan rockia. Hyvä niin.

Suomalainen mies osoitti taas ihanuutensa. Intensiivisellä katseella hän katsoo, juttu luistaa, eikä edes pelkää läheisyyttä julkisellakaan paikalla. Harmi vain, että katse on lasittunut ja silmät puoliummessa, puheesta ei saa selvää, ja pliis, et sammuis mun olkapäätä vasten.

Ihmeparantuminen on tapahtunut. Olo lähenee jo elävää ihmistä, ja se on paljon se. Suomalaisittain mennään. Jos ei viina, terva tai sauna auta, tauti on kuolemaksi. Ouzolla se lähti.

Jaetaanko sairaskertomuksia?

Jostain syystä flunssaepidemian myötä kaikki kommunikaatio töissä, koulussa, kotona, kavereiden kanssa, kaikki aina kilpistyy sairaskertomukseen. Mulla on limaa kurkussa. Mullapa onkin tällanen kuiva yskä. Mutta kyllä on kova tauti. Viides sairaspäivä, ja nyt lähti järki. Mä haluun elää!

I don't know who invented high heels, but all women owe him a lot.

Viime viikonlopun jalkakivut hellitti vasta tänään. Minkä takia sitä aina ryhtyykin, uudestaan, ja uudestaan, kiduttamaan itseään korkokengillä? Kauniita kenkiähän ne on, ja joka kerta kun kävelee korkkareilla, on kuin koko itsetunto olisi löytynyt uudestaan. I'm a self-made woman-tyyliin.

It's better to be unhappy alone than unhappy with someone.

Über-bitch meets the ex-friend. Ensin hyvin kliininen puhelinkeskustelu. Sitten mielinkielin tapaaminen, kätellään. Mutta hyi sä oot sairas, mä meen desinfioimaan käden. Mitä meille tapahtui? Me on tunnettu 7 vuotta. Ja nyt sä tunnut vihaavan mua. Olenko mä paha, vai haluatko sä vain syyttää mua? Maybe I'm better off without him.

A career is wonderful thing, but you can't snuggle up to it on a cold night.

Opintojen pitkän tunnelin päässä näkyy jo valo. Nyt pikkuhiljaa siirryn sinne paisteeseen, lokakuussa mä olen jo working girl. Oikeesti. Ja se kauhistuttaa, innostaa, pelottaa, jännittää. Siistiä.

My work is the only ground I've ever had to stand on. I seem to have a whole superstructure with no foundation -- but I'm working on the foundation.

Mulla on siis kuukausi aikaa kehittää itselleni elämä. Opiskelijaelämä ei kelpaa harrastukseksi työssäkäyvälle. Vaihtaribileet vielä vähemmän. Party, anyone?

Lainaukset aina niin ihanalta Marilynilta.

Litra hunajateetä ja motillinen espressoa.

Ehkä tämä aamukin käynnistyy?

Kesäflunssa ei ota hellittääkseen - päässä jyskyttää, henki ei kulje, yskittää ja katse lasittuu tämän tästä. Ja juuri tänään on paha päivä. Tänään on miitinki työpaikalla. Tosi kivaa. Hei, mä oon Suvi, ja mä oon siis oikeesti ihan tosi pätevä ja uskottava. Ai miten niin näytän siltä kuin olisin ryypännyt viikon putkeen, ja äänikin kertoo samaa viskinkarheaa tarinaansa...

Mähän olen jo kerran löytänyt sen oikean, sen haaveiden miehen. Mä halusin sen niin kovasti. No jostain syystä Jan ei ole vieläkään kosinut mua. Höh. Mutta ei se mitään, mä oon löytänyt uuden aika täydellisen. Meet Sami from Sunrise Avenue! Tervetuloa Sami kosimaan mua. Vastaan varmasti kyllä. Aber lieber auf Deutsch, ich finde das Deutsche Sprache viel mehr romantisch..

We don’t know wonderland
We don’t know how to get there
We will keep on searching for the way
We dream all the way
Of the moments we'll have there
We can see them all clear today
On the way to wonderland, On the way

Sunrise Avenue: Wonderland

Vähän niinkuin döner, tai sitten ei.

Ex tempore-reissu illalla kaupunkiin. Tapaamaan tuttuja, mutta tutut olivatkin jossain muualla. Kebapin kanssa kotiin. Oli muuten pahaa. Epätoivoiset yritykset keski-eurooppalaisiin fiiliksiin eivät oikein ota onnistuakseen. Kun ei edes kahviloissa saa pöytään palvelua ja pientä suklaata.. Haluaisin.

Kahvipoikaa näin, naurettiin pikaisesti. En välttele, mutta en siltikään tiedä miten suhtautuisin. Ehkä mä vain katselen.. Ja etsin jonkun muun.

Musiikkia mun korville..

1. Yksi biisi, joka muutti elämäsi:

Joudun sanomaan kaksi.

Teini-iässä kolahti yli kaiken Bass 'n Helenin Kaunis maailma

KAUNIS MAAILMA
Aivan liikaa ovat nähneet/ Pienet silmät väsyneet/ Makaat hiljaa ne sulkien/ Kylmää maailmaa pakenet

Syvät uurteet otsaan piirtää/ Anteeksi ei osaa antaa velikään/ Voi toisen posken kääntää/ Valmiina lähtemään

MAAILMA ON KAUNIIN VÄRINEN/ SILMÄT KIINNI TAAS NÄET SEN/ ON MAAILMASI LUONA ENKELTEN/ NE SINUT KANTAA YLI KYYNELTEN

Aika kuluu, arvet syvenee/ Ovi on kiinni, sisään pääse ei/ Silmät kiinni sattuu vähemmmän/ Siten kestät tämän elämän

Biisi toi lohtua teini-iän angsteihin, muistutti maailman kauneudesta, ja antoi tunteen, että joku ymmärtää. Koska sitähän tässä eniten kaipaa.

Toinen biisi:

Egotrippi: Matkustaja

Yöllä linja-autossa/ Yksi väsynyt matkustaja/ Huuruisesta ikkunasta/ Katsoo vaihtuvat maisemat/ Laskee vastaantulijat/ Pysäkit kun ohi vilahtavat/ Tietäen niistä mikä tahansa oisi voinut olla/
Se oikea
Asemalta kaikuivat kuulutukset/ Kutsuna jota pakoon ei pääse/ Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina/

Aina matkalla jonnekin/ Minne ikinä päätyykin/ On puolitiessä jostain/ Tietää sen varsin hyvin itsekin/ On olemassa asioita/ Niin kipeitä ja vaikeita/ Ettei niistä puhumalla selviä/

Asemalta kaikuivat kuulutukset/ Kutsuna jota pakoon ei pääse/ Nouset kyytiin kerran/ Oot kyydissä aina..Aina..Aina..Aina..

Seinäjoen keskusta. Helmikuu 2005. Lähdössä matkalle. Pitkälle matkalle. Matkaan on päästävä, vaikka se on oikeasti hyppy tuntemattomaan. Matkaan on päästävä.

2. Yksi sellainen levy, jonka olet kuunnellut useammin kuin kerran:

Jamie Cullum, luotettua, sielukasta taustamusaa.

3. Yksi levy, jonka tahtoisit mukaan autiolle saarelle:

Egotripin kokoelma on kantanut tähänkin saakka pahoissa päivissä :)


4. Yksi biisi, joka tekee sinusta hupakon:

The Pussy Cat Dolls - Dont cha..

5. Yksi biisi, joka saa sinut puhkeamaan kyyneliin:

Juha Tapion Vierekkäin.

6. Yksi biisi, jonka toivoisit tulleen tallennetuksi:

Muutamat sielukkaat tulkinnat :)

7. Yksi levy, josta toivot ettei sitä olisi koskaan levytetty:

Nykäsen Matti on artisti, joka saisi lopettaa levyttämisen..


8. Yksi biisi, jota kuuntelet parasta aikaa:

Ei ole mitään musaa päällä, mutta päässä soi Mash- Ewigi Liebi.

9. Yksi levy, jonka olet aikonut kuunnella:

Haluaisin Züri Westin kokoelmalevyn :P

Rokulipäivä, tai sitten ei?

Aamun rankkasade herätti tuskaisen harmaaseen päivään. Kymmeniä miekkoja kurkussa, henki ei kulje. Nyt se kesäflunssa sitten yllätti. Koko päivän kuljen horteessa, mietiskelen elämää ja tekemättömiä asioita. Mutta tänään en tee mitään.

Illalla kannetaan kämppiksen kamat ulos. Samaan aikaan innoissani ja helpottuneena, oma kämppä. Samaan aikaan haikeana, nyt meidän tiet tavallaan eroaa. Ikinä ei enää olla näin läheisiä. Pitkä tie on kuljettu Keski-Euroopan kautta, sisarina, ystävinä. Pitkässä ja tiiviissä suhteessa on aina raskaat osansa, ja joskus se etäisyys todella tekee vain hyvää.

Huomenna on uusi päivä, uuden elämän eka päivä.

Este vai hidaste?

Päivällä törmäsin kahvipoikaan, kahteen kertaan. Mielin kielin, huomaavaisuutta. Vihdoin joku osoittaa, että en ole yhdentekevä. Päätin, että tämä tyyppi on niin mahtava, että haluan pitää sen kaverina. Ja ehkä enemmän.

Ruokakaupassa Kahvipoika ja Nainen tulee vastaan yhdessä. Hieman vaivaantunut kohtaaminen. En todella tiedä mitä ajatella. Se sattui, ja tuntui pahalta. Vaikka tämän jo tiesin.

Ruokakauppareissut ei välttämättä merkitse mitään, mutta turha sitä on itseään kiusata. On sama onko kyseessä Hyvät Ystävät, Hyvät Ystävät ja Seksi vai Seurustelu. Niin kauan kuin mies ostelee tavaroita ja lomailee sen toisen kanssa, minä suhtaudun viileästi.
Vaikka katsoinkin Poikaa 'olet-sitten-naisen-kanssa-kaupassa-ja-se-ei-ole-okei-katseella. Ja muistan mitä sanoit päivällä.

Prinssi?

Luonnon ihmeitä. Pulaan joutunut prinssi. Operaatio Pelastakaa sotamies Sammakko oli onnistunut, ja nyt Sammakko elää elämänsä onnellisena loppuun saakka.

Isäni mielestä tässä olisi voinut olla mun prinssini. Herttaista, että isä haluaa tyttärelleen prinssiä, mutta mun prinssi tulee valkeana ratsuna, eikä sammakkona!

Tyhjä talo.

Talo täynnä tyttöjä, naurua, ruokaa, meikkejä. Sukkia, rintaliivejä, kenkiä. Aamun tullen lattia tyhjenee, äänet vaimenee. Olen yksin.

Pää ei totu yksinäisyyteen, vaikka viikonlopun aikana hakeuduin tämän tästä yksinäisyyteen.

Illalla kävelin tyylikkäästi Unelmavävyn ohi. Huomasin, että katse seuraa liiankin tiiviisti, mutta minä kävelin, en huomaa sinua, olet vain joku muiden joukossa. Olisin halunnut tervehtiä ja jutella, mutta en saa. Jo pelkkä näkeminen tuntuu vieläkin sydämessä. Miksi se ei voinut onnistua?

Toinen ääni kellossa

Aamun pelko oli turhaa. Konflikti on taakse jäänyt, nyt on toinen ääni kellossa. Mutta kuinka kauan? En voi olla ajattelematta.

Hymypoika kaupassa, hymypoika ehkä illalla. Hymypoika taitaa jopa seurustella, mutta eikö sitä saa ihanien ihmisten hymyistä nauttia ihan ilman mitään taka-ajatuksia? Vaikka enhän minä pahakseni pistäisi.

Välttely ei onnistu. Kaksimielisen läpän heittäminen Ei-miehen kanssa ei liene onnistunutta välttelyä?

Suunnitelma C?

Konflikteja konfliktien perään.

Yritän olla mahdollisimman helppo, ja välttää konflikteja. Joustaa, joustaa.

Mutta silti ihana ilta päättyi konfliktiin ja nukkumattomaan yöhön. Lähdin kävelemään, ja makasin valveilla. Onko se pelkkä läsnäoloni ja olemukseni, vai teenkö jotain tiedostamatta väärin?

Väsyttää ja itkettää. Pakko kai olla urhea, vieraita talo täynnä.

Ps. Kaupungin yössä kuultua:
Tyttö istuu vessassa, puhelin soi. Vessassa. Kai sä tuut haken sen lemmikkis pois?..blaa..blaa.. Ai tule tästä baarin edestä hakemaan.

Mistä lähtien Missä oot? kysymykseen on riittänyt vastaukseks pelkkä Vessassa?

Empatiaa

Olen painiskellut ihmissuhteideni ja omien tekemisteni kanssa. Teenkö väärin, mitä tässä pitäisi sanoa, olenko minä sittenkin väärässä?

Olen tehnyt virheitä. Myönnän. Nyt aion joustaa, joustaa ja joustaa niin kauan kuin tätä vaikeaa hetkeä kestää. Muuten syttyy oikea sota. Kämppiksen kanssa on siis suunnitelma.

Ystävä, jonka mielestä olen über-Biatch, takapiru, saa jäädä oman onnensa nojaan. Let's face it, ei me olla ystäviä oltu moneen vuoteen. Ja jos noin haluat uskoa, usko sitten.

Kahvipojan katseesta näki, että salakuuntelua ei voinut vastustaa. Ja katseen tulkitsin lähes empaattiseksi. Ehkä mä oikeesti alan vältellä, tästä ei tule mitään.

Biatch.

Kämppiksen mielestä heitän hänet ulos. Irroitin hänen suihkuverhonsa kun pesin vessaa.

Kaverit keskustelivat vakavia keskenään, toinen haluaa lopettaa yhteydenpidon. Käskikö se Biatch?

Helvetin Kiva.

Mä oon kauhee akka. Kylmä, kyyninen, joskus tunteetonkin. Mutta mulla on suuri sydän, mä haluan vain auttaa ja olla apuna mun rakkaille. Käsivammaiselle kämppikselle, ja ystävälle, jota tuin vaikeassa päätöksessä. Olin samaa mieltä, parempi näin. Mutta en olisi ikinä edes ehdottanut.

Esitänkö roolini vain liian hyvin, vai olenko mä oikeesti Biatch?

Kiemuroita ja mutkia

Tänään tuntuu, että mä todella olen huono ihmissuhteissa. Riitaa kämppiksen kanssa, kaadan toisen ystävän päälle kaikki huolet vessanpesusta lähtien. Ja annan niin hyviä neuvoja. Aina valmis neuvomaan, ja omat ihmissuhteet on täynnä mutkia. Täytynee lohduttautua, kaiketi kaikista tuntuu joskus tältä.

Aamulla löysin tuon maailman kauneimman rakkauslaulun. Vapaa suomennos(vaikka löysin ihanan Züri Slängikonin... Megageil.) vähän pilaa tunnelmaa, mutta niin ihania sanoja. Vaikka ei tää ehkä onnistu, toivon sulle ikuista rakkautta. Tällä hetkellä toivon sitä kaikille ystävilleni, paskoille miehille ja itselleni. Ewigi liebi, das wünsch ich dir... Tietysti maustettuna sveitsiläisen suloisilla kurkkuäänteillä.

Etelän tyttö näkee tänään Unelmavävyä. Tieto ei jätä kylmäksi, mutta liikuttaa eri tavalla kuin ennen. Olen päässyt siitä yli. Vihdoin. Jo oli aikakin. Kahvipoikaa sulattelen vielä, ja sitten vasta paha paikka tulee, jos mies on kuu ja tähdet taivaalta kun näemme seuraavan kerran. Pitänee vältellä.

Ewigi Liebi

Ewigi Liebi - Ikuinen rakkaus

Nimm mich in Arm, und drück mi fescht da di und la mi nüme los.
Ich tanke mich grad a dier uf, wills eifach so guet tuet.
Ich ha di gärn, ich bruche di, ja ich bin süchtig nach dir.
Doch Garantie chan ich dir keini gäh, dass es für immer so wird si...

Ota minua kädestä, paina kiinni itseesi äläkä ikinä päästä irti.
Kiitän sinusta, koska tämä vain tuntuu niin hyvältä
Olen sinun kanssasi mielelläni, tarvitsen sinua, olen riippuvainen sinusta
Mutta en takaa, että näin on aina.

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona

Säg ned für immer, und säg ned nie, ich gibe alles für dich uf,
din Blick het igschlage i dis Härz, het mich zum bränne bracht.
Troffe vo dem Stromstoss, wo so guet tuet, würdi alles mache
alles gä, alles für di tue, ich la di nümme los...

Älä sano ikuisesti, äläkä ikinä sano annan vuoksesi kaiken
Katseesi tulee sydämestä, polttaen minua.
Sähköisku, tekee niin hyvää, tekisin kaiken
antaisin kaiken, tekisin kaiken sinulle, en päästä sinua ikinä.

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona


Ich weiss Liebi chunnt und gaht, wine Cherze schmilzt si wäg.
Ja wines Liecht hört si eifach uf, oder si haut eifach ab.
Niemert seit es sigi liecht, s isch es einzigs gäh und näh.
S git kei Verlüürer und kei Gwünner, i dem Würfelspiil...

Tiedän, rakkaus raivoaa, ja kulkee, kuin kynttilä sulaa
Valo vain loppuu, kaikkoaa tiehensä
Se ei enää näytä valoaan, se on mennyttä
Ei ole häviäjiä eikä voittajia tässä arpapelissä

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona

text & music : Mash

Näin se menee.

Miehet on aika paskoja.

Kahvipojalla onkin jo joku. Tai 'me ei seurustella. mä oon ihan sinkku', on tytön lausunto. Mutta duh, nää tiedetään. Varsinkin jos yhteinen lomamatka on tiedossa.

Minä jo annoin luvan itselleni kiinnostua. Ja taas jäin hylkiöksi. Olen se tyttö, jonka kanssa on kiva flirttailla, jutella, siihen voi luottaakin. Voi sitä kouriakin, mutta sinne se jää loppujen lopuksi yksin.

Samaan aikaan harmittaa, ja helpottaa. Ihmissuhde ei sopinut suunnitelmiin. Vai suojelenko vain itseäni?

Miksi mustat miehet aina rakastuu muhun?

Uskomatonta. Tätä ette kyllä usko.

Aamulla asioin terveyskeskuksessa ja palaan kotiin. Matkalla muistan tärkeän puhelun, soitan samantien. Koska on kaunis elokuun aamu, jään pihamaalle puhumaan.

Musta mies (ilmaus ei ole rasistinen, kuvaisin miestä millä tahansa muullakin silmiinpistävällä ominaisuudella; lihava,pitkä,silmälasipäinen..) kävelee ohi. Katsoo pitkään. Katsoo toisen kerran, kolmannen. Neljännen. Kävelee verkkaisesti ohi. Muutaman kymmenen metrin päästä kääntyy takaisin. Jää seisomaan lähelleni, tuijottaa. Hymyilee.

Lopettelen puheluni, ovensuussa mies huutaa minulle. Miss! Pysähdyn, tartteekohan se jotain? Onkohan se hukassa?

Kättelemme. I want to meet you. Not now if you're busy, but some other day. No. I am busy.

Menen sisälle. Mies seuraa. I want to come with you. No. I'm busy.

Mies seuraa ovelleni. Pitää ovestani kiinni. I want to come with you. No! Vedän oven kiinni. Jääköön vaikka sormet väliin.

Nyt se tietää missä mä asun. Se asuu tossa vieressä. Miksi en pelannut poikaystäväkorttia? Mitä mä nyt teen? En uskalla mennä ulos talosta.

So sauer

Kämppiksen äiti käymässä. Kämppis töissä. 'Onkos teillä ollut kiire kun ette ole tiskanneet?'
Et sitten huomannut, että justiin tulin? Ja mitä se muuten sulle kuuluu?

Sähköpostisekoilut jatkuu. Kirjastovelat kasvaa, vain sähköpostiongelmien takia. hajoo pää.

Pakkanen paukkuu

Edellisestä pakkasen sulatuksesta on aikaa. Paukkuminen lienee normaalia. Tää on jännää.

Fottis g'macht.

Sain vihdoin ja viimein teetettyä kuvia reissuistani. Ensin kävin läpi kaikki kuvat, valkkasin ja valitsin. Kun ne vihdoin saapuivat, tein niistä heti tauluja. Nyt katson kaikki päivät kuvia, hymyileviä ihmisiä, maisemia ja kaipaan takaisin. En tiedä unohtaako kaipaus vai antaa itselleni siihen lupa. Kun harva sitä kaipuuta ymmärtää.Mikä siellä muka on paremmin? Ei mikään, mutta se ei ole se pointti.

Viikonloppu oli täynnä hyppyä. Perjantai-ilta venyi ja lauantai-aamu alkoi luvattoman aikaisin. Vieraita.Pitkän pitkä shoppailusessio (Uusia koruja luvattoman halvalla. Schööni!), ulkona syömistä, jätskiä ja illalla Tyttö sinä olet tähti. Elämä antaa, elämä ottaa.

Sunnuntai oli levollinen. Vihdoin nukuin pitkään. Paljon huonoja leffoja ja sarjoja.
Tänään hymyilin heti aamusta Mr. Kuumalle Suhteelle. Onneks se on mun työkaveri. Muuten vois ruveta ahdistaan.

Kalju

Uusi tukka - vihdoin!

Taas nousee jalka kepeämmin, ryhti on suorempi ja hymy herkässä. Uusi tukka, uudet kujeet. Peilistä en tänään tunnista itseäni, missä on mun hiukset?

Suhde Kämppikseen on vähän koetuksella. Tai ei koetuksella, mutta olen just nyt vähän väsynyt. Yhdessä asuminen on joskus liikaa, ja vaikka ihminen on yksi tärkeimmistä, on liika yhdessäolo just nyt myrkkyä. Samalla pelkään, että mitä nyt tapahtuu, kun tiet eroaa? Olen menettänyt/etääntynyt jo niin monesta ihmisestä, en halua enää. Ja tämä ihminen oli joskus perhe. Äiti, isä, sisarukset, serkut. Kiitos, ja anteeksi.

Jälleennäkeminen

Toisten ihmisten kanssa sitä on kuin kotonaan. Saksan tyttö on nyt Etelän tyttö, mutta onneksi vain Etelä-Suomen. Välillä sitä jopa jännittää, että jos mikään ei olekaan kuin ennen, mutta tämän ihmisen kanssa on.

Pohdin ilmoittautumista Luova kirjoittaminen-kurssille talveksi. Haluaisin, mutta riittääkö aika ja innostus. Inspiraatio kun tuppaa talvisin hukkuvan pimeyden, loskan ja kiireen keskelle. Mutta ehkä olisi aika tutkia tätä puoltani, sitä kun olen jo pitkään halunnut työstää ja tutkia.

Eilen pohdin kaukokaipuuta, koti-ikävää ja levottomia jalkojani. Kaipaan lentokenttiä, rautatieasemia. Kuulutuksia, matkalipun katsomista. Onko parempaa tunnetta kuin istua kahvilla, vielä viimeinen ennen kuin lähdetään.

Satumaa
The national tango of Finland

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa
missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois
vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan

Lennä laulu sinne missä siintää satumaa
sinne missä mua oma armain odottaa
lennä laulu sinne lailla linnun liitävän
kerro että aatoksissain on vain yksin hän

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois
vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan

Unto Mononen

Suomalaista minussa on ainakin kaipuu.

Itsensä nolaamisen jalo taito

Vihdoin sadepäivä.

Kastunut tyttö yrittää ihmisiä kiinni. Koulutuksessa. Lounaalla. Kokouksessa. Argh.

Mr.Suomenruotsalainen oli stailannut itsensä. Ja minä tokaisen: Ai sinäkin olet märkä! Ei, mä olen autolla. Opettele pitämään suusi kiinni. Ai, no sä näytät ihan märältä. Juu, en ole oppinut, en.

Sujuvaa arkea, vähemmän sujuvaa elämää

Kuuntelen: Norah Jones - Seven Years

Tänään olen sujuvasti yrittänyt olla tehokas. Vatsaa kutittaa, valvoin yön (!) ja unohdun kahvikupin ääreen. Olen tutkinut avoimen yo:n tarjontaa, jopa lähettänyt sinne sähköpostia tiedustellen mahdollisuuksia. Kirjoittanut Work Placement Report:a, lähettänyt työsähköposteja (tai sähköpostin)...Tehnyt kotihommia, jännittänyt sähkökatkojen lomassa, pyykännyt. Ja silti tuntuu kuin koko päivän olisin vain luuhannut. Pitäisi varmaan raahata itseni toimistolle tekemään hommia. Ei huvita. Mutta kun pitäisi.

Mietin Kahvipojan sanomisia, kavereiden katseita, kuvittelenko vain? Onko kaikki vain leikkiä? Ja helpommalla pääsisin kun vain antaisin olla. Kylläpä sitä näkee, ja kyllä se selviää. And, let's face it, mä en tiedä itsekään mitä haluan. Haluan ja en halua. Haluan. Miksi se itsevarma, itsenäinen ja mahtava Minä katoaa tunteiden mukana? Kädetkin tärisee niin vietävästi.