torstaina, elokuuta 31, 2006

Vähän niinkuin döner, tai sitten ei.



Ex tempore-reissu illalla kaupunkiin. Tapaamaan tuttuja, mutta tutut olivatkin jossain muualla. Kebapin kanssa kotiin. Oli muuten pahaa. Epätoivoiset yritykset keski-eurooppalaisiin fiiliksiin eivät oikein ota onnistuakseen. Kun ei edes kahviloissa saa pöytään palvelua ja pientä suklaata.. Haluaisin.

Kahvipoikaa näin, naurettiin pikaisesti. En välttele, mutta en siltikään tiedä miten suhtautuisin. Ehkä mä vain katselen.. Ja etsin jonkun muun.

keskiviikkona, elokuuta 30, 2006

Musiikkia mun korville..

1. Yksi biisi, joka muutti elämäsi:

Joudun sanomaan kaksi.

Teini-iässä kolahti yli kaiken Bass 'n Helenin Kaunis maailma

KAUNIS MAAILMA
Aivan liikaa ovat nähneet/ Pienet silmät väsyneet/ Makaat hiljaa ne sulkien/ Kylmää maailmaa pakenet

Syvät uurteet otsaan piirtää/ Anteeksi ei osaa antaa velikään/ Voi toisen posken kääntää/ Valmiina lähtemään

MAAILMA ON KAUNIIN VÄRINEN/ SILMÄT KIINNI TAAS NÄET SEN/ ON MAAILMASI LUONA ENKELTEN/ NE SINUT KANTAA YLI KYYNELTEN

Aika kuluu, arvet syvenee/ Ovi on kiinni, sisään pääse ei/ Silmät kiinni sattuu vähemmmän/ Siten kestät tämän elämän

Biisi toi lohtua teini-iän angsteihin, muistutti maailman kauneudesta, ja antoi tunteen, että joku ymmärtää. Koska sitähän tässä eniten kaipaa.

Toinen biisi:

Egotrippi: Matkustaja

Yöllä linja-autossa/ Yksi väsynyt matkustaja/ Huuruisesta ikkunasta/ Katsoo vaihtuvat maisemat/ Laskee vastaantulijat/ Pysäkit kun ohi vilahtavat/ Tietäen niistä mikä tahansa oisi voinut olla/
Se oikea
Asemalta kaikuivat kuulutukset/ Kutsuna jota pakoon ei pääse/ Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina/

Aina matkalla jonnekin/ Minne ikinä päätyykin/ On puolitiessä jostain/ Tietää sen varsin hyvin itsekin/ On olemassa asioita/ Niin kipeitä ja vaikeita/ Ettei niistä puhumalla selviä/

Asemalta kaikuivat kuulutukset/ Kutsuna jota pakoon ei pääse/ Nouset kyytiin kerran/ Oot kyydissä aina..Aina..Aina..Aina..

Seinäjoen keskusta. Helmikuu 2005. Lähdössä matkalle. Pitkälle matkalle. Matkaan on päästävä, vaikka se on oikeasti hyppy tuntemattomaan. Matkaan on päästävä.

2. Yksi sellainen levy, jonka olet kuunnellut useammin kuin kerran:

Jamie Cullum, luotettua, sielukasta taustamusaa.

3. Yksi levy, jonka tahtoisit mukaan autiolle saarelle:

Egotripin kokoelma on kantanut tähänkin saakka pahoissa päivissä :)


4. Yksi biisi, joka tekee sinusta hupakon:

The Pussy Cat Dolls - Dont cha..

5. Yksi biisi, joka saa sinut puhkeamaan kyyneliin:

Juha Tapion Vierekkäin.

6. Yksi biisi, jonka toivoisit tulleen tallennetuksi:

Muutamat sielukkaat tulkinnat :)

7. Yksi levy, josta toivot ettei sitä olisi koskaan levytetty:

Nykäsen Matti on artisti, joka saisi lopettaa levyttämisen..


8. Yksi biisi, jota kuuntelet parasta aikaa:

Ei ole mitään musaa päällä, mutta päässä soi Mash- Ewigi Liebi.

9. Yksi levy, jonka olet aikonut kuunnella:

Haluaisin Züri Westin kokoelmalevyn :P

tiistaina, elokuuta 29, 2006

Rokulipäivä, tai sitten ei?

Aamun rankkasade herätti tuskaisen harmaaseen päivään. Kymmeniä miekkoja kurkussa, henki ei kulje. Nyt se kesäflunssa sitten yllätti. Koko päivän kuljen horteessa, mietiskelen elämää ja tekemättömiä asioita. Mutta tänään en tee mitään.

Illalla kannetaan kämppiksen kamat ulos. Samaan aikaan innoissani ja helpottuneena, oma kämppä. Samaan aikaan haikeana, nyt meidän tiet tavallaan eroaa. Ikinä ei enää olla näin läheisiä. Pitkä tie on kuljettu Keski-Euroopan kautta, sisarina, ystävinä. Pitkässä ja tiiviissä suhteessa on aina raskaat osansa, ja joskus se etäisyys todella tekee vain hyvää.

Huomenna on uusi päivä, uuden elämän eka päivä.

maanantaina, elokuuta 28, 2006

Este vai hidaste?



Päivällä törmäsin kahvipoikaan, kahteen kertaan. Mielin kielin, huomaavaisuutta. Vihdoin joku osoittaa, että en ole yhdentekevä. Päätin, että tämä tyyppi on niin mahtava, että haluan pitää sen kaverina. Ja ehkä enemmän.

Ruokakaupassa Kahvipoika ja Nainen tulee vastaan yhdessä. Hieman vaivaantunut kohtaaminen. En todella tiedä mitä ajatella. Se sattui, ja tuntui pahalta. Vaikka tämän jo tiesin.

Ruokakauppareissut ei välttämättä merkitse mitään, mutta turha sitä on itseään kiusata. On sama onko kyseessä Hyvät Ystävät, Hyvät Ystävät ja Seksi vai Seurustelu. Niin kauan kuin mies ostelee tavaroita ja lomailee sen toisen kanssa, minä suhtaudun viileästi.
Vaikka katsoinkin Poikaa 'olet-sitten-naisen-kanssa-kaupassa-ja-se-ei-ole-okei-katseella. Ja muistan mitä sanoit päivällä.

Prinssi?



Luonnon ihmeitä. Pulaan joutunut prinssi. Operaatio Pelastakaa sotamies Sammakko oli onnistunut, ja nyt Sammakko elää elämänsä onnellisena loppuun saakka.

Isäni mielestä tässä olisi voinut olla mun prinssini. Herttaista, että isä haluaa tyttärelleen prinssiä, mutta mun prinssi tulee valkeana ratsuna, eikä sammakkona!

sunnuntaina, elokuuta 27, 2006

Tyhjä talo.

Talo täynnä tyttöjä, naurua, ruokaa, meikkejä. Sukkia, rintaliivejä, kenkiä. Aamun tullen lattia tyhjenee, äänet vaimenee. Olen yksin.

Pää ei totu yksinäisyyteen, vaikka viikonlopun aikana hakeuduin tämän tästä yksinäisyyteen.

Illalla kävelin tyylikkäästi Unelmavävyn ohi. Huomasin, että katse seuraa liiankin tiiviisti, mutta minä kävelin, en huomaa sinua, olet vain joku muiden joukossa. Olisin halunnut tervehtiä ja jutella, mutta en saa. Jo pelkkä näkeminen tuntuu vieläkin sydämessä. Miksi se ei voinut onnistua?

lauantaina, elokuuta 26, 2006

Toinen ääni kellossa

Aamun pelko oli turhaa. Konflikti on taakse jäänyt, nyt on toinen ääni kellossa. Mutta kuinka kauan? En voi olla ajattelematta.

Hymypoika kaupassa, hymypoika ehkä illalla. Hymypoika taitaa jopa seurustella, mutta eikö sitä saa ihanien ihmisten hymyistä nauttia ihan ilman mitään taka-ajatuksia? Vaikka enhän minä pahakseni pistäisi.

Välttely ei onnistu. Kaksimielisen läpän heittäminen Ei-miehen kanssa ei liene onnistunutta välttelyä?

Suunnitelma C?

Konflikteja konfliktien perään.

Yritän olla mahdollisimman helppo, ja välttää konflikteja. Joustaa, joustaa.

Mutta silti ihana ilta päättyi konfliktiin ja nukkumattomaan yöhön. Lähdin kävelemään, ja makasin valveilla. Onko se pelkkä läsnäoloni ja olemukseni, vai teenkö jotain tiedostamatta väärin?

Väsyttää ja itkettää. Pakko kai olla urhea, vieraita talo täynnä.

Ps. Kaupungin yössä kuultua:
Tyttö istuu vessassa, puhelin soi. Vessassa. Kai sä tuut haken sen lemmikkis pois?..blaa..blaa.. Ai tule tästä baarin edestä hakemaan.

Mistä lähtien Missä oot? kysymykseen on riittänyt vastaukseks pelkkä Vessassa?

perjantaina, elokuuta 25, 2006

Empatiaa

Olen painiskellut ihmissuhteideni ja omien tekemisteni kanssa. Teenkö väärin, mitä tässä pitäisi sanoa, olenko minä sittenkin väärässä?

Olen tehnyt virheitä. Myönnän. Nyt aion joustaa, joustaa ja joustaa niin kauan kuin tätä vaikeaa hetkeä kestää. Muuten syttyy oikea sota. Kämppiksen kanssa on siis suunnitelma.

Ystävä, jonka mielestä olen über-Biatch, takapiru, saa jäädä oman onnensa nojaan. Let's face it, ei me olla ystäviä oltu moneen vuoteen. Ja jos noin haluat uskoa, usko sitten.

Kahvipojan katseesta näki, että salakuuntelua ei voinut vastustaa. Ja katseen tulkitsin lähes empaattiseksi. Ehkä mä oikeesti alan vältellä, tästä ei tule mitään.

torstaina, elokuuta 24, 2006

Biatch.

Kämppiksen mielestä heitän hänet ulos. Irroitin hänen suihkuverhonsa kun pesin vessaa.

Kaverit keskustelivat vakavia keskenään, toinen haluaa lopettaa yhteydenpidon. Käskikö se Biatch?

Helvetin Kiva.

Mä oon kauhee akka. Kylmä, kyyninen, joskus tunteetonkin. Mutta mulla on suuri sydän, mä haluan vain auttaa ja olla apuna mun rakkaille. Käsivammaiselle kämppikselle, ja ystävälle, jota tuin vaikeassa päätöksessä. Olin samaa mieltä, parempi näin. Mutta en olisi ikinä edes ehdottanut.

Esitänkö roolini vain liian hyvin, vai olenko mä oikeesti Biatch?

keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Kiemuroita ja mutkia



Tänään tuntuu, että mä todella olen huono ihmissuhteissa. Riitaa kämppiksen kanssa, kaadan toisen ystävän päälle kaikki huolet vessanpesusta lähtien. Ja annan niin hyviä neuvoja. Aina valmis neuvomaan, ja omat ihmissuhteet on täynnä mutkia. Täytynee lohduttautua, kaiketi kaikista tuntuu joskus tältä.

Aamulla löysin tuon maailman kauneimman rakkauslaulun. Vapaa suomennos(vaikka löysin ihanan Züri Slängikonin... Megageil.) vähän pilaa tunnelmaa, mutta niin ihania sanoja. Vaikka ei tää ehkä onnistu, toivon sulle ikuista rakkautta. Tällä hetkellä toivon sitä kaikille ystävilleni, paskoille miehille ja itselleni. Ewigi liebi, das wünsch ich dir... Tietysti maustettuna sveitsiläisen suloisilla kurkkuäänteillä.

Etelän tyttö näkee tänään Unelmavävyä. Tieto ei jätä kylmäksi, mutta liikuttaa eri tavalla kuin ennen. Olen päässyt siitä yli. Vihdoin. Jo oli aikakin. Kahvipoikaa sulattelen vielä, ja sitten vasta paha paikka tulee, jos mies on kuu ja tähdet taivaalta kun näemme seuraavan kerran. Pitänee vältellä.

Ewigi Liebi

Ewigi Liebi - Ikuinen rakkaus

Nimm mich in Arm, und drück mi fescht da di und la mi nüme los.
Ich tanke mich grad a dier uf, wills eifach so guet tuet.
Ich ha di gärn, ich bruche di, ja ich bin süchtig nach dir.
Doch Garantie chan ich dir keini gäh, dass es für immer so wird si...

Ota minua kädestä, paina kiinni itseesi äläkä ikinä päästä irti.
Kiitän sinusta, koska tämä vain tuntuu niin hyvältä
Olen sinun kanssasi mielelläni, tarvitsen sinua, olen riippuvainen sinusta
Mutta en takaa, että näin on aina.

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona

Säg ned für immer, und säg ned nie, ich gibe alles für dich uf,
din Blick het igschlage i dis Härz, het mich zum bränne bracht.
Troffe vo dem Stromstoss, wo so guet tuet, würdi alles mache
alles gä, alles für di tue, ich la di nümme los...

Älä sano ikuisesti, äläkä ikinä sano annan vuoksesi kaiken
Katseesi tulee sydämestä, polttaen minua.
Sähköisku, tekee niin hyvää, tekisin kaiken
antaisin kaiken, tekisin kaiken sinulle, en päästä sinua ikinä.

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona



Ich weiss Liebi chunnt und gaht, wine Cherze schmilzt si wäg.
Ja wines Liecht hört si eifach uf, oder si haut eifach ab.
Niemert seit es sigi liecht, s isch es einzigs gäh und näh.
S git kei Verlüürer und kei Gwünner, i dem Würfelspiil...

Tiedän, rakkaus raivoaa, ja kulkee, kuin kynttilä sulaa
Valo vain loppuu, kaikkoaa tiehensä
Se ei enää näytä valoaan, se on mennyttä
Ei ole häviäjiä eikä voittajia tässä arpapelissä

Ewigi Liebi, das wünsch ich dir
Ewigi Liebi, das wünsch ich mier
Ewigi Liebi, numme für üs zwei
Ewigi Liebi, fühl mich bi dier dehei.

Ikuinen rakkaus, sitä toivon sinulle
Ikuinen rakkaus, sitä toivon minulle
Ikuinen rakkaus, vain meille kahdelle
Ikuinen rakkaus, luonasi olen kotona


text & music : Mash

tiistaina, elokuuta 22, 2006

Näin se menee.

Miehet on aika paskoja.

Kahvipojalla onkin jo joku. Tai 'me ei seurustella. mä oon ihan sinkku', on tytön lausunto. Mutta duh, nää tiedetään. Varsinkin jos yhteinen lomamatka on tiedossa.

Minä jo annoin luvan itselleni kiinnostua. Ja taas jäin hylkiöksi. Olen se tyttö, jonka kanssa on kiva flirttailla, jutella, siihen voi luottaakin. Voi sitä kouriakin, mutta sinne se jää loppujen lopuksi yksin.

Samaan aikaan harmittaa, ja helpottaa. Ihmissuhde ei sopinut suunnitelmiin. Vai suojelenko vain itseäni?

Miksi mustat miehet aina rakastuu muhun?

Uskomatonta. Tätä ette kyllä usko.

Aamulla asioin terveyskeskuksessa ja palaan kotiin. Matkalla muistan tärkeän puhelun, soitan samantien. Koska on kaunis elokuun aamu, jään pihamaalle puhumaan.

Musta mies (ilmaus ei ole rasistinen, kuvaisin miestä millä tahansa muullakin silmiinpistävällä ominaisuudella; lihava,pitkä,silmälasipäinen..) kävelee ohi. Katsoo pitkään. Katsoo toisen kerran, kolmannen. Neljännen. Kävelee verkkaisesti ohi. Muutaman kymmenen metrin päästä kääntyy takaisin. Jää seisomaan lähelleni, tuijottaa. Hymyilee.

Lopettelen puheluni, ovensuussa mies huutaa minulle. Miss! Pysähdyn, tartteekohan se jotain? Onkohan se hukassa?

Kättelemme. I want to meet you. Not now if you're busy, but some other day. No. I am busy.

Menen sisälle. Mies seuraa. I want to come with you. No. I'm busy.

Mies seuraa ovelleni. Pitää ovestani kiinni. I want to come with you. No! Vedän oven kiinni. Jääköön vaikka sormet väliin.

Nyt se tietää missä mä asun. Se asuu tossa vieressä. Miksi en pelannut poikaystäväkorttia? Mitä mä nyt teen? En uskalla mennä ulos talosta.

maanantaina, elokuuta 21, 2006

So sauer

Kämppiksen äiti käymässä. Kämppis töissä. 'Onkos teillä ollut kiire kun ette ole tiskanneet?'
Et sitten huomannut, että justiin tulin? Ja mitä se muuten sulle kuuluu?

Sähköpostisekoilut jatkuu. Kirjastovelat kasvaa, vain sähköpostiongelmien takia. hajoo pää.

Pakkanen paukkuu

Edellisestä pakkasen sulatuksesta on aikaa. Paukkuminen lienee normaalia. Tää on jännää.

Fottis g'macht.


Sain vihdoin ja viimein teetettyä kuvia reissuistani. Ensin kävin läpi kaikki kuvat, valkkasin ja valitsin. Kun ne vihdoin saapuivat, tein niistä heti tauluja. Nyt katson kaikki päivät kuvia, hymyileviä ihmisiä, maisemia ja kaipaan takaisin. En tiedä unohtaako kaipaus vai antaa itselleni siihen lupa. Kun harva sitä kaipuuta ymmärtää.Mikä siellä muka on paremmin? Ei mikään, mutta se ei ole se pointti.

Viikonloppu oli täynnä hyppyä. Perjantai-ilta venyi ja lauantai-aamu alkoi luvattoman aikaisin. Vieraita.Pitkän pitkä shoppailusessio (Uusia koruja luvattoman halvalla. Schööni!), ulkona syömistä, jätskiä ja illalla Tyttö sinä olet tähti. Elämä antaa, elämä ottaa.

Sunnuntai oli levollinen. Vihdoin nukuin pitkään. Paljon huonoja leffoja ja sarjoja.
Tänään hymyilin heti aamusta Mr. Kuumalle Suhteelle. Onneks se on mun työkaveri. Muuten vois ruveta ahdistaan.

perjantaina, elokuuta 18, 2006

Kalju



Uusi tukka - vihdoin!

Taas nousee jalka kepeämmin, ryhti on suorempi ja hymy herkässä. Uusi tukka, uudet kujeet. Peilistä en tänään tunnista itseäni, missä on mun hiukset?

Suhde Kämppikseen on vähän koetuksella. Tai ei koetuksella, mutta olen just nyt vähän väsynyt. Yhdessä asuminen on joskus liikaa, ja vaikka ihminen on yksi tärkeimmistä, on liika yhdessäolo just nyt myrkkyä. Samalla pelkään, että mitä nyt tapahtuu, kun tiet eroaa? Olen menettänyt/etääntynyt jo niin monesta ihmisestä, en halua enää. Ja tämä ihminen oli joskus perhe. Äiti, isä, sisarukset, serkut. Kiitos, ja anteeksi.

keskiviikkona, elokuuta 16, 2006

Jälleennäkeminen

Toisten ihmisten kanssa sitä on kuin kotonaan. Saksan tyttö on nyt Etelän tyttö, mutta onneksi vain Etelä-Suomen. Välillä sitä jopa jännittää, että jos mikään ei olekaan kuin ennen, mutta tämän ihmisen kanssa on.

Pohdin ilmoittautumista Luova kirjoittaminen-kurssille talveksi. Haluaisin, mutta riittääkö aika ja innostus. Inspiraatio kun tuppaa talvisin hukkuvan pimeyden, loskan ja kiireen keskelle. Mutta ehkä olisi aika tutkia tätä puoltani, sitä kun olen jo pitkään halunnut työstää ja tutkia.

Eilen pohdin kaukokaipuuta, koti-ikävää ja levottomia jalkojani. Kaipaan lentokenttiä, rautatieasemia. Kuulutuksia, matkalipun katsomista. Onko parempaa tunnetta kuin istua kahvilla, vielä viimeinen ennen kuin lähdetään.

Satumaa
The national tango of Finland

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa
missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois
vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan

Lennä laulu sinne missä siintää satumaa
sinne missä mua oma armain odottaa
lennä laulu sinne lailla linnun liitävän
kerro että aatoksissain on vain yksin hän

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois
vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan

Unto Mononen

Suomalaista minussa on ainakin kaipuu.

Itsensä nolaamisen jalo taito

Vihdoin sadepäivä.

Kastunut tyttö yrittää ihmisiä kiinni. Koulutuksessa. Lounaalla. Kokouksessa. Argh.

Mr.Suomenruotsalainen oli stailannut itsensä. Ja minä tokaisen: Ai sinäkin olet märkä! Ei, mä olen autolla. Opettele pitämään suusi kiinni. Ai, no sä näytät ihan märältä. Juu, en ole oppinut, en.

tiistaina, elokuuta 15, 2006

Sujuvaa arkea, vähemmän sujuvaa elämää

Kuuntelen: Norah Jones - Seven Years

Tänään olen sujuvasti yrittänyt olla tehokas. Vatsaa kutittaa, valvoin yön (!) ja unohdun kahvikupin ääreen. Olen tutkinut avoimen yo:n tarjontaa, jopa lähettänyt sinne sähköpostia tiedustellen mahdollisuuksia. Kirjoittanut Work Placement Report:a, lähettänyt työsähköposteja (tai sähköpostin)...Tehnyt kotihommia, jännittänyt sähkökatkojen lomassa, pyykännyt. Ja silti tuntuu kuin koko päivän olisin vain luuhannut. Pitäisi varmaan raahata itseni toimistolle tekemään hommia. Ei huvita. Mutta kun pitäisi.

Mietin Kahvipojan sanomisia, kavereiden katseita, kuvittelenko vain? Onko kaikki vain leikkiä? Ja helpommalla pääsisin kun vain antaisin olla. Kylläpä sitä näkee, ja kyllä se selviää. And, let's face it, mä en tiedä itsekään mitä haluan. Haluan ja en halua. Haluan. Miksi se itsevarma, itsenäinen ja mahtava Minä katoaa tunteiden mukana? Kädetkin tärisee niin vietävästi.

maanantaina, elokuuta 14, 2006

Miehistä sekaisin

Miltä tuntuu nyt:

Kohtaaminen samaan aikaan Kahvipojan ja Mr. Suomenruotsalaisen kanssa. Miehet tuntui kuin kilpailevan huomiosta. Ja minä tiesin kumman haluan.

Jäin kahden Kahvipojan kanssa. Hämmentynyttä hiljaisuutta, katseita. Ja sitten tulivat kaverit. Nyt jo molempien kaverit luo Niitä katseita. Ahdistaa. Ei ikinä hetkeä selvittää tätä hommaa. Vatsaa kutittaa, sukat pyörii. Ja tää oli se Ei-mies. Se toinen oli paperilla täydellinen. Mutta sitähän minä en halua.

der Froschkönig?

Kuuntelen: Kapteeni Ä-ni - Tiettyä tunnelmaa

Tänään olen aloittanut ahkerasti päivän. Heti aamusta päätin tehdä (kerrankin) terveellisen aamiaisen, järjestelin valokuvia, laitoin tärkeää sähköpostia työasioissa, kaivoin opintopapereita esiin, lajittelin laskuja, jopa listannut kenelle joulukortteja lähetellään tänä vuonna. Ja kaikki tämä vain siksi, että vatsanpohjaa kutittaa. Ei saisi, ei haluaisi, että tuntuisi tältä. Mutta kun tuntuu. Ja se tuntuu hyvältä.

Lauantaina kohdattiin kaveriporukalla Kahvipoika. Mies, joka on vähän arvoitus. Kaverit kyselee, ja toiset olettaakin. Ja minä kun tiedän vain, että kivaa on kun nähdään. Arvoitukseksi kun on jäänyt miten siihen itsekään suhtautuisin. Mies kuuluu ns. Ei-miehiin ja on silti kaikkea mitä toivon tällä hetkellä. Mutta kädet tärisee, ja vatsassa kutittaa.

sunnuntaina, elokuuta 13, 2006

Syksyn tuoksu

Uusi ihana alennusmekko saa Marilyn-fiilikselle. Kuinka sitä vaatteet saavatkin sillä tavalla mielen virittymään? Ei vain tullut mieleenkään, että tämäkin mekko on antelias. Tuulessa, ja pyörän selässä.

Setiä on tämä kaupunki täynnä, toiset on ihan in-love ja toiset kohtelee kuin karjaa. Katso noita blondeja. > No, mene ja iske. Tätä se on.

Terassilla tarkeni istua vielä myöhään yöhön, vain sininen hetki ja syksyn tuoksu palauttaa takaisin realiteetteihin. Syksy on oven takana. Suljin korvani ja silmäni niiltä ryyppääviltä teineiltä, Schools in-juhlat ei NIIN ole IN.

Tänä aamuna herätys oli epämiellyttävämpää kuin ikinä. Jopa Michael Jackson-sävytteinen jumalanpalvelus kelpaisi paremmin. Yläkerran naapurit, ne juhlijat, ovat tarjonneet naapurustoon draamaa. Puolen vuoden sisällä avoparin uudesta asunnosta tulikin poikamiesboksi, uusi nainen samana päivän entisen muuttaessa pois. Tänä aamuna siellä sitten nautittiin uudesta onnesta. Aamuseitsemältä. Voihkintaa ja vaikerointia. Mä En halua tietää, kiitos.

perjantaina, elokuuta 11, 2006

Lost.

Lost - The Complete First Season saapui tänään. Postimies rimpautti vain kerran. Nyt tää tyttö on ihan Lost. Vielä kun olisi kainalo, jossa jännittää.

Olen jo aiemmin viitannut terveydenhoitomme tasoon. Unohdettuja kuvia, tuplalaskutusta ja yleistä harmautta. Tänään oli taas karmiva kokemus. Jos aika on 10.00, silloin lääkärin olettaa näkevän siinä kympin kieppeillä. Tänään sairaalassa potilas istuu kello 14.00 saakka - näkemättä koko lääkäriä! 12.00 Hoitaja tokaisee, no, en minä tiedä miksi te olette täällä, mutta tulkaahan nyt, niin katsotaan. Potilaan katse on avuton, itkuinen. Kukaan ei välitä, ketään ei kiinnosta. Karvat nousee pystyyn. Don't mess with my people!

torstaina, elokuuta 10, 2006

Mun päätä särkee.



Poika: Okei, olemme riisuutuneet ja olen päälläsi. Kuinka kauan vielä menee, että saavutamme huippuhetken?
Tyttö: Ei mitään käsitystä, mutta nyt minä käsitän miksi äidillä on niin usein pää kipeä.

Saksalaiset ovat osanneet kiteyttää päänsäryn syvimmän olemuksen, voiko sitä tunnetta kuvata mikään paremmin kuin sana KOPFSCHMERZEN. Ykkösinhokkisanani. Tänään särkee päätä, mikään ei kulje. Menen nukkumaan.

Ps. Voi kun olisikin pää kipeä sarjakuvan malliin...

keskiviikkona, elokuuta 09, 2006

Hi, I am Suvi. I am a.. Shopaholic.



Mikä ostosreissu tämäkin oli?

Sovituskopista ulos HAME VÄÄRINPÄIN! Ja sehän huomataan vasta matkalla seuraavaan paikkaan.

Ruokakaupassa puolet kasseista jää kassalle. Onneksi sentään maailman ihanimmat popot ja veska on MUN!

tiistaina, elokuuta 08, 2006

Mitä mä haluan?

Tuulalta.

10 things to do before I die:
1. Rakastua head-over-heels-tyyliin.
2. Road-trip Australiassa, Jenkeissä tai ihan Euroopassakin.
3. Saada lapsen. Synnyttää tai adoptoida.
4. Omistaa kesämökin Pohjanmaan rannikolla.
5. Matkustaa paljon, ja kaikkialle.
6. Tehdä työtä, josta nautin.
7. Asua ulkomailla.
8. Ottaa tatuoinnin.
9. Omistaa joku kapitalismin perikuva - Manolot, Louis Vuitton veska...
10. Asua unelmieni asunnossa. Joka on juuri sellainen kuin haluan.

Suunta.

Hyvälle päivälle tuli arvoisensa loppu. Pitkästä aikaa hyvä olo. Isoja päätöksiä, isoja suuntauksia elämässä. Mutta riskejä on otettava. No risk, no gain.

Elämä maistuu just nyt.

Hyvä päivä.

Tällä tytöllä on tänään syytä hymyyn. Pitkästä aikaa on elämän suhteen hyvä fiilis. Mikään elämää suuremmista asioista ei ole ratkennut, mutta yksi tarina on saanut päätöksensä. Vihdoin, vihdoin, vihdoin!

Hetken päästä tapaan Mr. Kuuman Suhteen. Kuumaa suhdetta ei ole, eikä tule. Mutta moni luulee niin. Oikeasti olemme vain... Yhteistyökumppaneita. Jännittää, sitten nähdään tuleeko tälle päivälle vielä hyvä iltakin. Miksi monta suurta asiaa kasautuu samalle päivälle?

Viime päivinä olen keskustellut naapureideni kanssa - milloin aiheena on kalat, vesijumppa tai terveys. Vanhempia ihmisiä usein karttaa, ei niiden juttuja jaksa kuunnella. Ne onkin loppujen lopuksi vain tosi yksin. Minä voin suoda heille hetken. Koska minäkin olen joskus aika yksin.

maanantaina, elokuuta 07, 2006

Maanantai-ilta

Muutama hassu ihminen niillä harvoilla auki olevilla terasseilla. Kauppakeskuskin kaikuu tyhjyyttään. Masentavaa. Ystävän kanssa istutaan iltaa, ja ihmetellään, miksi kaikki on näin kauniina iltana kiinni?

Lostin 1.Kauden dvd-boksia haaveilin, mutta paikallisen Anttilan hyllyt olivat tyhjää täynnä. Olihan siellä kamaa, mutta kuka enää jaksaa katsoa Frendejä? Eikö ne ole uusintanakin tulleet jo n. X kertaa?

Syksy on jo mielessä, kesä on kai sitten nyt jo ohi. Sylin kaipuu pimeisiin iltoihin on palannut.

sunnuntaina, elokuuta 06, 2006

Santa's girl



Round trip jatkui pohjoiseen. Pohjoinen ei ole mun juttu, siellähän on pahempia suoria kuin pohjanmaalla. Sori, mutta ei iske. Mikä sen sijaan pelasti pohjoisen rundin, oli ne miehet. Kävin kokeilemassa Joulupukin sylin, ja nyt olen se kohtalokas nainen, joka varastaa pukin huomion lapsilta. Ja nautin joka hetkestä.

Sukat pyörivät myös kristalliliikkeessä. Mikä on parempaa, kuin saksankielinen flirtti? Soo viili schööni sache!

Mutta kotona on hyvä olla. Ja matkakumppaneita ei tarttis nähdä ihan heti. Kaikella rakkaudella, mutta välimatkaa, kiitos.

keskiviikkona, elokuuta 02, 2006

Koti 57

Pitkillä suorilla ehtii miettiä monenlaista. Ystäviä, elämää, miehiä. Kesä on lopuillaan ja oikea elämä alkaa. "Kauneusleikkauksen" parantelu on lopuillaan, opinnot edistyy (tai sitten ei).

Parhaat ystävät on kaikki taas pian koolla. Kun ei näe ystävää moneen kuukauteen, sitä kaipaa toista hillittömästi. Kun jälleennäkeminen sitten taas lähestyy, sitä tavallaan jännittää. Onko kaikki vielä niin kuin ennen? Kohta nähdään!

Mr. Suomenruotsalainen on pitkien suorien vakiovieras. Miehen teoille en voi mitään, niiltä en voi kaveria suojella. Itsestäni en tiedä. Eikö se niin ole, että jos et tiedä kumman haluat, et ansaitse kumpaakaan? Kyllä mä tiedän. Ja olen sen jo osoittanutkin. Ainakin itselleni.

Mundart.

Erään saksan opettajan asenne:

Ich habe gedacht dass in der Schweiz überhaupt keine richtige Deutsch gesprochen wird. Olen ajatellut, että Sveitsissä ei ylipäänsä puhuta ollenkaan kunnon/oikeata saksaa. Tarkistahan faktasi, bitte.

Sveitsin saksa on oikeaa saksaa, aivan yhtä paljon kuin savo tai pohojammaan murtehet suomea.

Dasch isch die bäschte Dütsch!

tiistaina, elokuuta 01, 2006

Du erinnerst mich an Liebe

Wenn meine Seele grau ist nichts macht mehr Sinn
Ich bin ganz oben und ich weiss nicht mehr wohin ich gehen soll
Wo viele Schatten sind, da ist auch Licht
Ich laufe zu Dir, ich vergess' Dich nicht
Du kennst mich und mein wahres Gesicht

Du erinnerst mich an Liebe
Ich kann sehen wer Du wirklich bist
Du erinnerst mich daran wie es sein kann

Wozu der ganze Kampf um Macht und Geld
Was soll ich sammeln hier auf dieser Welt
Wenn ich doch gehen muss, wenn mein Tag gekommen ist
Wenn meine innere Stimme zu mir spricht
Ich bin taub und hör sie nicht
Dann schau mich an und halte mich

Erinner mich an Liebe
Zeig mir wer Du wirklich bist
Erinner mich daran wie es sein kann
Erinner mich an Liebe
Zeig mir wer Du wirklich bist
Erinner mich daran wie es sein kann

Da ist ein Weg so weit
Und endet in Unendlichkeit
Da ist ein Fluss lang und schön
Ich kann das Ende nicht sehen

Du erinnerst mich an Liebe
Ich kann sehen wer Du wirklich bist
Du erinnerst mich daran wie es sein kann
Erinner mich an Liebe
Zeig mir wer Du wirklich bist
Erinner mich daran wie es sein kann

Wenn meine Seele grau ist nichts macht mehr Sinn
Ich bin ganz oben und ich weiss nicht mehr wohin ich gehen soll

Ich+Ich: Du erinnerst mich an Liebe