Siis tarkoitushan oli kerätä porukka ja treffata niitä vaihtareita. Mutta jotenkin porukkaa kerääntyi, ja vaihtarit jäi unholaan. Päädyttiin kaupunkiin katsomaan rockia. Hyvä niin.
Suomalainen mies osoitti taas ihanuutensa. Intensiivisellä katseella hän katsoo, juttu luistaa, eikä edes pelkää läheisyyttä julkisellakaan paikalla. Harmi vain, että katse on lasittunut ja silmät puoliummessa, puheesta ei saa selvää, ja pliis, et sammuis mun olkapäätä vasten.
Ihmeparantuminen on tapahtunut. Olo lähenee jo elävää ihmistä, ja se on paljon se. Suomalaisittain mennään. Jos ei viina, terva tai sauna auta, tauti on kuolemaksi. Ouzolla se lähti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti