Kuunnellen pop-pop-pop-pop-musiikkia..

Kilteistä tytöistä kasvoi vahvoja oman tien kulkijoita. Me olimme tunnollisia, kilttejä, ajoissa kotona, emmekä nähneet tunkkaisissa baareissa mitään viehättävää. Elimme tervettä elämää ja teimme niitä vanhempien toiveratkaisuja.

Mitä meistä kasvoi? Hullunrohkeita matkailijoita, spontaaneja, joutilaita työnarkomaaneja, ikuisia lapsia. Ikuinen opiskelija, työuupunut, luottovelkainen, uskovainen, ateisti, agnostikko, muslimi, moralisti, vapaamielinen.

Tänään olen tajunnut, kuinka se tulevaisuus olikin kaikkea muuta kuin mitä odotettiin. Tulevaisuus olikin vain elämää.

***

Peilaan näissä ajatuksissani keskustelunpätkiä viime ajoilta, yritän jäsentää mielessäni hämmennystä muutoksesta. Kun pitkästä aikaa puhuu muuttuneen ystävän kanssa, kaikki on samoin, mutta kaikki on muuttunut. Ja juuri siihen suuntaan, jota ei olisi osannut ikinä aavistaa.
***

Sen tytön huulet oli mustat, ja pojan silmät kiiluivat
he rakastuivat kun kitarat surisivat
heillä molemmilla oli univormu, heimovaatteet ja -kampaukset,
he ymmärsivät toisiaan ja tahtoivat yhdessä pelastaa maailman..

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta

se tyttö meni naimisiin sen pojan kanssa, naimisiin
he rakastivat ja kitarat helisivät
he eivät ole löytäneet sitä jotakin mitä ovat etsineet
mutt' ymmärtävät toisiaan ja tahtovat yhdessä jaksaa maailmaa...

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta, mutta totta,
niin totta, kuin Paskajärven kaunis Charlotta

heidän poikansa nimi on Johnny, ja pojankin silmät kiiluvat,
hän varttuu nyt kun kitarat surisevat
Johnnyllakin on univormu, heimovaatteet ja -kampaus
hän tapasi eilen Marian, he tahtovat yhdessä pelastaa maailman..

kuunnellen pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaisia sanoja rakkaudesta,
tämä on pop-pop-pop-pop-pop-pop-musiikkia
yksinkertaista, mutta totta
Ismo Alanko, esittäjänä Neljä Baritonia 1997