tiistaina, joulukuuta 19, 2006

Tämä vuosi

... ja vielä koittaa se kaunis päivä

kun tieltä murheet väistyvät
Et ole surullinen aina
vaikka nyt tuntuu siltä

Toivossa eletään. Pitkän pitkä keskustelu äidin kanssa toi murheet pintaan. Mulla on helvetin hullu suku. Ensireaktio. Mutta liian totta. Perheestäni on kaikki olleet sairaalassa/sairaalahoidossa viimeisen vuoden aikana. Vakavaa ja vähemmän vakavaa, mutta ei mitäänsanomattomia. Vuoden aikana on taas koettu hautajaiset, isoja riitoja suvussa, välirikkoja. Liian vähän uusia sovintoja.

Vielä koittaa uusi aika
Vielä sinut huomataan
Tulee päivä jolloin
joku muu kuin minä vierees istahtaa
Ennenkuin huomaatkaan

Toivoasi et saa menettää
Vaikka mitään muuta jäljelle ei jää
Sinulla on minut
Sillä jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

Ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. Vai mitenköhän se meneekään. No joka tapauksessa vuoden aikana olen kokenut paljon myös mahtavia juttuja, ja olen pohjimmiltani hyvin onnellinen. Olen vihdoin kohdannut oman Ihanan mieheni.

Nämä ajat eivät ole meitä varten
mutta on pakko yrittää
Tämä on Jumalan hylkäämä paikka
Se tiedetään

Minä päätin yrittää, pakkasin kassit ja lähdin. Tämäkään ei ole paratiisi, mutta paljon parempi näin. Aika on raskas, mutta otetaan siitä kaikki irti.

Sinun vuorosi tulee vielä
Vielä sinut huomataan
Tulee päivä jolloin
joku näkee sinut sellaisena
kuin minä nään

Sinä toivoasi et saa menettää
Vaikka mitään muuta jäljelle ei jää
Sinulla on minut
Sillä jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

toivoasi et saa menettää
toivoasi et saa menettää
Jokaisella
jossakin on
joku yhtälailla
lohduton

Tää on ollut ihan hullu vuosi. Ehkä ensi vuosi on vähän vähemmän hullu?

NÄMÄ AJAT EIVÄT OLE MEITÄ VARTEN - EGOTRIPPI
Säv.& San. Knipi

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Elämä voittaa :) Voimia!