On se niin kumma, että vaikka olen vahvalla lääkekuurilla, tikit vielä paikoillaan ja puhe sammaltaa, silti koen ahdistusta tekemättömistä asioista. Vähintään pitäisi jo lukea opinnäytekirjallisuutta, tai sitten muuten loistaa ja suorittaa. Pestä vaikka mattoja mattorannassa. TJ 24 sairaslomaa. Kuinka sairaslomalla eletään?
Myönnän, tämä ei malttanut pysyä poissa kaupungin sykkeestä (syke my ass, oisko kellään sydänkeuhkokonetta, tällä kaupungilla EI ole sykettä). Ja tietty kävin katsomassa kahvipoikaa.... Mutta ei siitä sen enempää, alan tulla vainoharhaiseksi jo muutenkin. Olen vihainen itselleni - kädet tärisee, sydän läpättää ja päässä pyörii, ja samaan aikaan on niin kotoinen olo. Virallisesti minulla ei ole mitään tunteita mihinkään suuntaan.
Ps. Kirjastosta käteen tarttui ihana kirja: Neiti Pelokas ja Rakkaus. Katsokaas.
1 kommentti:
Aarvasin, kahvillehan ne tietty meni vaikka minä palelin pihalla. Mattorannassa voi kyllä olla vieläkin kylmempi. Naatiskele nyt kun saat vaan olla.
Luin muuten tuon otsikon Neiti Pelokas ja raskaus... Hm.
Lähetä kommentti