Nyt minä avaudun.

Tässä postauksessa keskityn tilitykseen. Aiheena kanssaihmiset. Kenenkään, toistan, EI KENENKÄÄN, tule ottaa mitään itseensä. Nyt vain haluan avautua omista ja kavereiden kokemuksista, koska nyt vaan vituttaa. Listaan epämääräiseen järjestykseen tilanteita ja ihmistyyppejä. (Jos inhoat 'mä inhoan-listoja' - älä lue!)

• Freeriderit. Jos et omista pesukonetta, miksi et voi maksaa yhteisen koneen käytöstä saati edes varata vuoroa? Bensarahat on keksitty samoin tuliaiset, jos yövyt toisen luona, se toinen joutuu varmasti joustamaan omista suunnitelmistaan. Ku sulla on aikaa, siivoisitko? Taas.
  
• Kaveri jätetään-tyypit. 'Oi tuolla on tuo mun tuttu ala-asteelta', sinä istut vartioimassa pöytää ja laukkuja, koko loppuillan.
  
• Naapurit, joilla on selviä aistihäiriöitä. Jos ei-astmaatikonkin henki pihisee hajuveden tuoksun takia rappukäytävässä, sitä on ehkä hitusen liikaa. Kun alakerrassa ei kuule normaalikeskustelua, on sun kajarit jo lähempänä lounasta kuin kaakkoa.
• Omaan tilaansa tottuneet kaupassakävijät. Minkä tähden se kärry pitää olla poikittain käytävällä?
• Unohdukset ja lupaukset, jotka katoavat kuin tuhka tuuleen.. Mä ihan jotenkin unohdin ottaa suhun yhteyttä! Mä tuun kattoon sua ku oot maisemissa -- ai niin, säkin olit siellä! Mä ku ihan unohdin!

Ja kermana mansikoiden päällä:

• Kaksnaamaset ja muuten vaan itsekeskeiset ja narsistit. Tänään kännissä, huomenna pyhäkoulussa. "Sä voit kertoa aina mulle kaikki." 'No mulla on siis vähän ongelmia Herra X:n kanssa, ku mä..' "JUST niinku MULLAKIN! Siis mä oon huomannut, että mulla on aina vähän ollut.. Ku MÄ en.. No mut pitää mennä, ku mä oon niin bisiändimportant, heido!"

Viimeisen vuorokauden sisällä olen törmännyt Freeridereihin, Kaveri jätetään-tyyppeihin, unohtelijoihin ja oikeestaan noihin kaikkiin. Oon varmasti itsekin ihan joka tyyppiä, mutta eikö me voitais koittaa olla paremmin? Mä en just nyt jaksa ihmisiä.